sivu
|
9
|
Naisten Pukutehtaan tarina alkaa Lahden Vuorika-
dulta vuonna 1919, kun Aino Rosendahl-niminen
nainen perusti ompeluliikkeen, jolla oli myös myy-
mälä. Naisten Pukutehdas on kokenut samat ylä- ja
alamäet kuin suomalainen tekstiiliteollisuus yleen-
säkin - vaatteiden valmistus Suomessa on loppunut,
mutta NP- myymälät myyvät edelleen suomalaisil-
le suunniteltuja vaatteita suomalaisilla mitoituksil-
la. Valmistus on siirretty Viroon, vaatteet suunnitel-
laan Suomessa ja suomalaisille. Kävimme Lempää-
län Ideaparkissa tervehtimässä Minna Lehtosta, NP
Ideaparkin myymälänhoitajaa.
Minna on alkuperäiseltä ammatiltaan ompelija, ja
ehti välissä opiskella vielä leikkaaja-suunnittelijan
ammatinkin, vaikkei ole sitä työtä koskaan tehnyt-
kään. Maatalon tyttärenä toimeen tarttuminen ei
ole koskaan ollut Minnalle vaikeaa. – Hakeuduin
kaupan alalle jo pari vuosikymmentä sitten. Olen
myynyt ompelukoneita, ollut mansikanmyyjänä
torilla kesätöissä, myynyt naisten vaatteita ja mies-
ten vaatteita, ollut Aleksi 13, Seppälässä ja Vendil-
lä. Ja kerkesin olla seitsemän vuotta kotonakin las-
ten kanssa, kertoo Minna elämästä ennen Naisten
Pukutehdasta. Melkein aikuisten lasten lisäksi per-
heeseen kuuluu kaksi pikkuista bichon frisé- rotuis-
ta valkoista koiraa nimeltään Otto ja Onni.
Kun Minna lasten jälkeen palaili töihin, hän ha-
ki nimenomaan sopivan etäisyyden päästä kotoa
Akaalta olevaa paikkaa. Ideapark ja Naisten Puku-
tehdas tuntuivat täyttävän toiveet, ja tutustuttuaan
yritykseen, mallistoon ja nettisivuihin hän innostui,
haki ja olikin yksi neljästä valitusta. – Aloitin myy-
jänä, mutta jo ensimmäisenä keväänä minua pyy-
dettiin myymäläpäälliköksi. Keväästä 2007 olen ol-
lut näissä päällikönhommissa ja Esimiesliittoon lii-
tyin noin vuotta myöhemmin, kertaa Minna his-
toriaansa.
NP on löytänyt asiakaskuntansa myös Ideaparkis-
ta. – Meillä käy paljon asiakkaita ihan tästä lähi-
alueelta, mutta toki myös kauempaa. Ideapark on
sijaintinsa ja kokonsa vuoksi ostoskeskuksena jopa
nähtävyys, mutta meille liikepaikkana oikein hyvä,
sanoo Minna. Asiakaskuntaa vetää todennäköisesti
suomalaisen naisen mitoilla aikuiselle naiselle tehty
mallisto, jossa 36 on pienin koko, 54 suurin. Hou-
sumallisto, josta löytyy jokaiselle istuvat housut, lie-
nee se NP:n kantava voima. Ja tietenkin asiakaspal-
velu, jota suurista pukeutumisketjuista on turha ha-
kea. – Palvelu on meillä kyllä se ykkösasia. Meille
on tärkeää, että asiakas lähtee tyytyväisenä ja saa si-
tä mitä haluaa - sopivat ja hyvännäköiset vaatteet.
Pyrimme paneutumaan asiakkaaseen, jotta tiedäm-
me, mitä hän hakee ja mikä hänelle sopii. Jos asia-
kas haluaa katsella rauhassa, apua ei tarjota. Ja jos
apua tarvitaan, sitä annetaan ihan alusta loppuun
asti, selvittää Minna NP:n perinteistä palvelukon-
septia. Asiakaskunta on nuorentunut uusien mal-
listojen ja trenditietoisemman suunnittelun myö-
Kauppakeskuksen
liikkeissä voi olla
turvallisesti yksin
tä, mutta keskivertoasiakkaaksi Minna arvioi noin
45-vuotiaan naisen.
Naisten Pukutehdas on ainakin alkuaikoina sekoit-
tunut asiakkaiden mielissä jopa Valtion Pukuteh-
taaseen. – Monella voi myös olla mielikuva alku-
peräisestä kotitakista tai lumipuvusta. Saattaa myös
olla, että ihmisten mieliin on jäänyt mielikuva, et-
tä myymme vain reiluja kokoja. Asiakas ei välttä-
mättä ole rohjennut edes tulla sisälle, kun on mie-
likuviensa vanki, Minna kertoo. ’Sisäänheittoapu-
na’ käytetään nykyään myymälän ulkopuolelle si-
joitettavaa ulkorekkiä, josta vähän näkee, minkä-
lainen tarjonta tänä päivänä on.
Kauppakeskus asettaa toiminnalle omia rajojaan. –
Osallistumme aina Ideaparkin omiin kampanjoi-
hin tai erikoispäiviin ja sen päälle meillä on tieten-
kin vielä ketjumme omat kampanjat. Olemme mu-
kana tietenkin myös kauppakeskuksen muotinäy-
töksissä ja muussa toiminnassa, ja aukioloajat ovat
normaalimyymälöitä laajemmat kauppakeskuksen
asettamien minimien mukaisesti. Arkisin avoinna
ollaan klo 10 - 20, lauantaina klo 10 - 18 ja sun-
nuntaina klo 12 - 18. Isänpäivän ja jouluaaton vä-
lillä on vielä sunnuntain pidennetty aukiolo klo 12
- 20.
Yksintyöskentely on kauppakeskusliikkeissä yleis-
tä, eikä Minna koe sitä ongelmaksi lainkaan. – Me
molemmat työntekijät olemme olleet täällä mel-
kein alusta lähtien, joten asiat ovat meille niin tut-
tuja, että pystymme tekemään ne hyvin tehokkaasti
ja heti alta pois. Ainakin meillä tämä toimii, kertoo
Minna. Ja hän on muistuttanut työtoveriaan siitä,
että jos esimerkiksi juuri tullut kuorma jää päivän
aikana purkamatta, se ei seuraa kotiin.
Vastapainoksi työlleen hän pyrkii viemään ajatuk-
sensa tyystin muualle, joko Onnin ja Oton tai mui-
den läheisten kanssa. – Omakotiasujalla riittää ai-
na puuhaa. Myös liikunnasta ja hyvistä ystävistä
saa uutta virtaa, vaikka välillä yksinolo ja hiljaisuus
tuntuvat työpäivän jälkeen ihanilta. Täällä töis-
sä kun on jatkuvasti vilskeessä ja puheensorinas-
sa, pohtii Minna. Työnantaja tarjoaa jaksamiseen
muun muassa kulttuuri- ja liikuntaseteleitä, jotka
saavat Minnalta kiitosta. Ideaparkin kauppiasyh-
distyksen puolesta on kerran viikossa tarjolla ilmai-
nen jumppa, jossa Minna myös pyrkii käymään.
::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
Naisten Pukutehdas Oy
Käsityöläisenä uransa aloittanut Aino Rosendahl
perusti vuonna 1919 Vuorikatu 31:een ompelu-
liikkeen, jolla oli myös myymälä. Naisten Pukimo-
na alkuun tunnettu yritys valmisti naisten takke-
ja ja leninkejä sekä lastenvaatteita. Ensimmäisinä
vuosina Aino Rosendahlilla oli palveluksessaan vii-
si, kuusi ompelijaa, mutta toiminta laajeni nope-
asti. Rosendahl toimi jonkin aikaa yhdessä Helmi
Virtasen kanssa Hämeenkadulla. Siellä hän sai tun-
tuman vaatteiden teolliseen valmistamiseen.
Aino Rosendahlin rakensi oman pukutehtaan Hä-
meenkatu 2:een vuonna 1926. Siitä alkoi voimakas
ja nopea kehitys, jonka aikana tehdasta laajennet-
tiin useaan otteeseen, myös lamavuosina. Naisten
Pukimo lopetti oman vähittäismyynnin 1930-lu-
vun puolivälissä ja siirtyi yksinomaan tukkukaup-
paan.
1930-luvun lopulla Naisten Pukimo oli kasvanut
niin suureksi, että Aino Rosendahl päätti siirtää yri-
tyksen johdon ammattilaisten käsiin. Yritys yhtiöi-
tettiin vuonna ja siitä tuli Naisten Pukutehdas Oy.
Tuolloin yrityksen palveluksessa oli 250 työnteki-
jää. Naisten Pukutehdas Oy oli maassamme ensim-
mäinen, joka valmisti naisten leninkejä ja lasten-
vaatteita teollisesti sarjatuotantona.
