sivu
|
8
|
LAKIMIES VASTAA
Kimmo Nieminen
lakimies, OTT, VT
Teemu Närhi
lakimies, VT
Koulutusajan palkallisuus
Kimmo Nieminen
Teemu Närhi
Osallistun myymäläpäällikkönä monta ker-
taa vuodessa erilaisiin työnantajan järjestä-
miin koulutuksiin ja koulutuspäiviin. Työn-
antajan kanssa on kuitenkin jatkuvasti ollut
keskustelua siitä, saanko näiltä päiviltä pal-
kan ja kertyykö niistä ylitöitä.
Epätietoinen
Tulospalkkiostani
Sovin työsopimuksessani, että olen oikeutettu yh-
den kuukauden peruspalkkaa vastaavaan tulos-
palkkioon, jos myynti- ja käyttökatetavoitteet to-
teutuvat. Tavoitteita ei sopimuksessa yksilöity,
vaan työnantaja on määritellyt ne kunkin tili-
kauden 1.1. - 31.12. alussa erikseen tekemäl-
lään päätöksellä ja maksanut mahdollisen tu-
lospalkkion tilinpäätöksen valmistumista seu-
raavan toukokuun palkassa. Työnantaja irtisa-
noi minut tuotannollisista ja taloudellisista syistä
ja työsuhteeni päättyi ennen tulospalkkion mak-
supäivää. Työnantaja ei suostunut maksamaan
minulle tulospalkkiota lopputilissä, vaikka tili-
kauden tulostavoitteet olivat täyttyneet, ja veto-
si johtoryhmän päätökseen, ettei tulospalkkiota
makseta henkilöille, jotka eivät ole tulospalkki-
on maksupäivänä työnantajan palveluksessa. En
ole ollut tällaisesta ehdosta tietoinen, eikä se il-
mene työsopimuksestani tai työnantajan tilikau-
den alussa julkaisemista tulospalkkiokriteereistä.
Voiko työnantaja evätä minulta tulospalkkion?
Turhaanko pitkää päivää painanut?
Koulutusajan palkallisuuteen, kuten myös ajan työ-
ajaksi lukemiseen, vaikuttaa erityisesti neljä seikkaa:
1) koulutuksen osallistumisen pakollisuus, 2) kou-
lutuksen välttämättömyys, 3) koulutuspaikka ja 4)
ajankohta. Koulutuksen on yleensä täytettävä seu-
raavat kriteerit, jotta siihen käytetty aika luettaisiin
työaikaan: a) työntekijällä on velvollisuus osallistua
koulutukseen b) koulutus on välttämätöntä työteh-
tävistä suoriutumisen kannalta c) koulutus järjeste-
tään työpaikalla tai muualla sellaisissa olosuhteis-
sa, jotka ovat työlle ominaisia ja d) koulutus tapah-
tuu työvuoroluetteloon merkittynä säännöllisenä
työaikana. Näiden kriteerien täyttyessä työnanta-
jalla on selkeä velvollisuus maksaa palkka koulu-
tuksen ajalta.
Jos koulutus on sisällöltään työhön välittömästi liit-
tyvää ja työtehtävien hoitamisen kannalta välttämä-
töntä, työntekijällä on myös nimenomainen velvol-
lisuus osallistua säännöllisenä työaikana järjestettä-
vään koulutukseen. Tällaisen koulutuksen ajalta
maksetaan palkka ja se luetaan myös työaikaan. Sa-
moin koulutus, joka järjestetään ennalta määrätty-
nä ja työvuoroluettelon mukaisena työaikana työ-
paikalla työn lomassa ja yhteydessä, on työaikaa,
jolta on maksettava palkka. Esimerkkinä tällaises-
ta työajaksi luettavasta ja palkallisesta koulutukses-
ta on uusien atk-järjestelmien käyttöönoton yhtey-
dessä järjestettävä säännöllisenä työaikana ja työn-
antajan määräyksestä tapahtuva koulutus, jota il-
man työntekijä ei osaa käyttää uusia ohjelmia eikä
siten selviydy työtehtävistään.
Yrityksen ulkopuolella järjestetylle kurssille tai
muuhun koulutukseen osallistumista ei yleensä pi-
detä työsuorituksena ainakaan työaikalain tarkoit-
tamassa mielessä eikä toimihenkilö tällaiseen kou-
lutukseen osallistuessaan ole työnantajan käytettä-
vissä sillä tavoin, että koulutukseen osallistumiseen
käytetty aika luettaisiin työaikaan. Työntekijähän
ei koulutukseen osallistuessaan tee työtehtäviään.
Näitä tilanteita joudutaan kuitenkin usein pohti-
maan tapauskohtaisesti yllä lueteltuja kriteerejä so-
veltamalla.
Vaikka koulutukseen käytettyä aikaa ei luettaisi-
kaan työaikaan kuuluvaksi, työntekijälle tulee kui-
tenkin korvata säännöllisen työajan ansionmene-
tys yrityksen ulkopuolella tapahtuvasta työhön liit-
tyvästä sellaisesta koulutuksesta, johon työnantaja
on velvoittanut työntekijän osallistumaan. Käytän-
nössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja maksaa
työntekijälle normaalin peruspalkan, koska koulu-
tukseen osallistumisen vuoksi työtunteja tai –päi-
viä jää tekemättä. Lisä- tai ylityökorvauksia, sun-
nuntaityökorotusta taikka ilta- tai lauantailisiä ei
tule suoritettavaksi.
Työpaikan ulkopuolella tapahtuvasta koulutukses-
ta työnantaja on velvollinen korvaamaan myös suo-
ranaiset kustannukset, joita voivat olla esimerkik-
si matka-, majoitus- ja ruokailukustannukset. Sa-
moin päiväraha tulee maksaa, paitsi jos kysymys
on yrityksen sisäiseen koulutukseen osallistumises-
ta. Etukäteen on syytä selvittää muun muassa mil-
lä kulkuneuvolla koulutukseen osallistuva toimi-
henkilö matkustaa, korvataanko oman auton käyt-
tö, missä yövytään, miten ruokailu on järjestetty ja
maksetaanko päiväraha.
Jos työntekijällä ei ole tosiasiallista oikeutta kiel-
täytyä osallistumasta koulutukseen ja se on suora-
naista työtehtävien hoitamiseen liittyvää koulutus-
ta, on työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus siitä
riippumatta, järjestetäänkö koulutus säännöllisenä
työaikana vai sen ulkopuolella, esimerkiksi toimi-
henkilön vapaapäivänä. Työnantajan on myös kor-
vattava kustannukset, joita työntekijälle syntyy täl-
laiseen koulutukseen osallistumisen johdosta.
Erilaisiin sosiaalisiin tilaisuuksiin osallistumista, ta-
pahtuivatpa ne koulutustilaisuuden yhteydessä tai
muutoin, ei voida lukea työajaksi eikä työnantajalla
ole tällaiselta ajalta palkanmaksuvelvollisuutta. Esi-
merkiksi erilaisten risteilyjen ja viikonlopputapah-
tumien yhteydessä ei useinkaan ole kysymys työn
luonteisesta koulutuksesta, vaan pikemminkin so-
siaalisesta tilaisuudesta, huvittelusta ja vapaa-ajan
viettämisestä.
Usein yrityskohtaiset tulospalkkiojärjestelmät pe-
rustuvat työnantajan yksipuolisiin päätöksiin, eivät-
kä ne tällöin ole työsuhteen ehtoja. Myös kysymyk-
sessä olevassa tapauksessa tulostavoitteet oli päätet-
ty työnantajan toimesta tilikausittain ja päätöksiin
oli sisällytetty mahdollisuus muuttaa niitä myö-
hemmin. Vaikka työnantaja voi tällöin harkintan-
sa mukaan muuttaa tulospalkkion laskentaperustei-
ta (edellyttäen, että harkintavaltaa ei työsopimuksen
sisältö huomioon ottaen käytetä selvästi väärin), sil-
lä ei ole työnjohtovaltansa perusteella oikeutta luo-
pua itse järjestelmän noudattamisesta taikka alentaa
palkkion määrää, joista on sovittu kysyjän työsopi-
muksessa. Tähän liittyen on korostettava sitä, että
tulospalkkiosopimuksia tehtäessä on tärkeää sopia,
miten ja minkä suuruisena tulospalkkio maksetaan
työsuhteen päättyessä tai työsuhteen päättymisen
jälkeen. Suositeltavaa on pyrkiä sopimaan asia niin,
että tulospalkkio maksetaan tällöin suhteessa teh-
tyyn työaikaan.
Tulospalkkiojärjestelmiin liittyy usein myös toi-
meenpano- ja maksuehtoja, kuten kysymyksessä
olevaan tulospalkkiojärjestelmään otettu maksupäi-
väehto. Työnantajan edellytetään tuovan tulospalk-
kiojärjestelmän ehdot selvästi esiin ja ehtojen sito-
vuuden osalta oikeuskäytännössä on annettu erityi-
sesti merkitystä sille, voidaanko työntekijän näyttää
olleen niistä tietoinen. Kysymyksessä olevaa tapaus-
ta selvitettäessä kävi ilmi, että maksupäiväehdosta ei
ollut yleisesti tiedotettu vaan se oli ilmennyt ainoas-
taan ylemmälle johdolle toimitetusta johtoryhmän
kokousmuistiosta, jota kysyjän ei voitu osoittaa esi-
mieheltään saaneen. Kun työsuhde on tässä tapauk-
sessa vielä päättynyt työnantajasta johtuvasta syys-
tä ja tulos on myös ehditty saavuttaa ennen työsuh-
teen päättymistä, on saavutettu tulospalkkio pitänyt
maksaa, vaikka työntekijä ei ole ollut enää työnanta-
jan palveluksessa. Jos sen sijaan maksupäiväehto oli-
si ollut selvästi tiedossa ja työsuhde olisi päättynyt
työntekijästä johtuvasta syystä, hänellä ei olisi ollut
oikeutta tulospalkkioon edes suhteutettuna.
Tulospalkkiojärjestelmän kaikkien ehtojen tulee siis
täyttyä, ellei jonkin ehdon täyttymättä jääminen
johdu työnantajan toimenpiteistä tilanteessa, jossa
tavoitteet on jo saavutettu. Työnantaja ei voi vedo-
ta maksupäiväehtoon, mikäli se tulospalkkiokauden
täyttymisen jälkeen irtisanoo työntekijän laittomas-
ti tai hänestä riippumattomista syistä (tuotannolli-
sin ja taloudellisin perustein). Se, ettei työntekijä voi
täyttää maksupäiväehtoa, johtuu tällöin työnanta-
jasta, ei työntekijästä.
