sivu
|
11
|
Harvoin enää nykypäi-
vänä saa haastateltavak-
seen ihmisen, jonka työura
on kestänyt 49,5 vuotta.
Ja vielä harvemmin pöy-
dän toiselle puolelle is-
tuu ihminen, joka on teh-
nyt tuon liki 50-vuotisen
uransa samalle työnanta-
jalle. Sirpa Forsell on pit-
käaikainen liiton hallituk-
sen jäsen ja varajäsen, Ky-
men piirin johtokunnassa
sihteerinä ja ERTOn kassan
edustajistossa toiminut
myyntipäällikkö Haminas-
ta. Hän täyttää syksyllä 65
vuotta ja on päättänyt jää-
dä eläkkeelle, tai niin kuin
nykyään sanotaan, antaa
tilaa nuoremmille.
Miten kaupanteko on työvuosiesi aika-
na muuttunut?
- Henkilökohtainen kaupanteko on
jäänyt vähemmälle, koska työnteki-
jät on vähennetty melkein minimiin
ja työn tahti on tiukentunut. Tosin
me kokeneet myyjät pystymme vie-
lä palvelemaan kolmeakin asiakasta
luontevasti yhtä aikaa, jos tilanne si-
tä vaatii. Enkä tiedä, onko sekään hy-
vä muutos, että kun ennen saimme it-
se ostaa myymämme tuotteet, nyky-
ään emme voi vaikuttaa enää määriin
emmekä näe tuotteita etukäteen, har-
mittelee Sirpa Forsell. Hän myös pa-
hoittelee sitä, että asiakkaat ovat tot-
tuneet kyselemään, ’tuleeko teille sitä
tai tätä’, eikä myyjä saisi koskaan vas-
tata ’en tiedä’, ja nyt heidät on ajettu
tilanteeseen, jossa näin on pakko vas-
tata. - Pieniä kauppoja kuunnellaan
hyvin vähän, toteaa Forsell.
Forsellin yksikkö on varsin erikoinen.
- Me olemme S-market, jolla on pu-
keutumisessa Prisma-valikoima. Hel-
singistä asti käydään ihmettelemässä,
Haikea mutta hyvä mieli
miten S-market myy vaatetta niin pal-
jon. Toisaalta tämän eteen myös täy-
tyy tehdä tavallista enemmän työtä ja
olla skarppina. Ja toinen asia on, että
S-market ei saa myydä ’isoja merkke-
jä’, kuten Adidasta tai Nikeä. Tosin se
käsky tulee merkeiltä itseltään, ei kes-
kusliikkeiltä.
Onko työnantajan suhtautuminen
työntekijöihin ja esimiehiin muuttunut
sinun urasi aikana?
- KSO:n (OK Ympyrän ja OK Ympä-
ristön fuusiossa syntynyt Kymen Seu-
dun Osuuskauppa) muodostumisen
jälkeen tiukennuksia on tullut paljon,
emmekä edes tunne ’Kouvolan väkeä’.
Kouvolassa on ainakin meidän hami-
nalaisten aina ollut tarkka hierarkia,
mitä meille ei ollut muodostunut.
Näinä vuosina olemme joutuneet
opettelemaan uusia toimintatapoja ja
omaksumaan isomman osuuskaupan
hierarkian, arvioi Sirpa Forsell.
Sirpa Forsell aloitti työnsä OK Ym-
pyrässä vuonna 1966. Aluksi hän tu-
li lasten pukineiden osastolle myyjäk-
si. - Lasten vaatteiden osastonhoitaja
oli irtisanoutunut sinä aamuna kun
minä aloitin, joten pääsin harjoitte-
lemaan. Ihan ei 50 vuotta tässä har-
joittelupaikassa täyty, naurahtaa Sir-
pa Forsell. Hän nähnyt niin mon-
ta liikeideaa ja niin monta eri tapaa
tehdä työtä. Osastovastuut ja kerrok-
set ovat vuosien varrella vaihdelleet,
ja enimmillään Sirpalla on ollut viisi-
toista alaista. - En kai minä näin kau-
aa olisi yhdessä paikassa jaksanut ol-
lakaan, jos työ ei olisi ollut kiinnos-
tavaa ja työnantaja hyvä. Mutta täs-
sä vaiheessa tuntuu sopivalta hypätä
pois, kun ikää kuitenkin alkaa olla ja
terveyskin on vielä hyvä. Nyt voin ko-
konaan keskittyä viiteen pieneen poi-
kaani, tytärteni lapsiin. Vaikka oma
esimieheni sanoi, että niin kauan saat
olla kun hyvältä tuntuu, niin en kyllä
kadu päätöstäni.
Ura harjoittelijasta esimieheksi kävi
järjestelmällisellä Sirpalla varsin vai-
vattomasti. Edellinen esimies jäi sai-
raseläkkeelle ja lähtiessään suostutte-
li Sirpan jatkajakseen. - Laskeskelin,
että esimiehen töitä olen tullut teh-
neeksi 38 vuotta. Ja pikkuhiljaa osas-
tot suurenivat ja vastuut kasvoivat. Ei
kai niitä tontteja olisi minulle annet-
tu, jos minä olisin ihan hirveän huo-
no ollut, hän naurahtaa. Laajimmil-
laan Sirpa on vastannut miesten, nais-
ten ja lasten pukeutumisesta, jalki-
neista ja musiikista.
Sirpa Forsell on nähnyt Haminan
myymälän muuttumisen Sokoksesta
City-Sokokseksi ja lukemattomat lii-
keideamuutokset. Vuodesta 2000 on
oltu S-market ja muutettu nykyisiin
tiloihin alakertaan ruokakaupan laa-
jennuksen tieltä. Muutoksia ja esi-
merkiksi lisääntynyttä tietotekniikan
käyttöä, ohjelmia ja raportteja Sirpa ei
pidä erityisen raskaina. - Hallitsen pe-
rusasiat, ei tässä mitään hienoja excel-
taulukoita tarvitse tehdä. Ja apua saa
aina, kun kehtaa kysyä. En ole koke-
nut viimeisiä työvuosiani mitenkään
raskaina, en henkisesti enkä fyysisesti.
Sitä pitää osata ottaa asiat vähän ren-
nommin, työasioista on turha stressa-
ta. Nää on ossuuskaupan asioita, sa-
noo Sirpa Forsell.
Vakavoituen hän kuitenkin sanoo, et-
tä esimiehestä revitään nykyään kaik-
ki irti. - Pitäisi tehdä lauantaita ja pi-
täisi tehdä sunnuntaita ja pitäisi tehdä
iltoja. Esimies yrittää auttaa alaisiaan,
olla kiinnostunut heidän asioistaan
ja kysellä, miksi olet tänään huonol-
la tuulella. Esimieheltä ei tule kukaan
kyselemään, ottaako jokin asia pää-
hän. Johto ei oikein taida ymmärtää
esimiehen arkea tai ei uskalla tulla ky-
symään, miten meillä menee. Hami-
nasta on loppunut satamatoiminta ja
kaikki perinteiset isot tehtaat. Paikka-
kunnalla ei oikein enää ole ihmisiä,
jotka ostaisivat. Ja silti se on esimie-
hen vika, ettei pääse budjettiin, Sir-
pa Forsell sanoo. Hän pohtii sitä, on-
ko esimiehen arvostus hukkunut jon-
nekin tässä matkan varrella. Kaupan
esimies ei Sirpan mielestä ole koskaan
tuntenut itseään suureksi johtajak-
si, mutta nyt erityisesti johdon suh-
tautuminen tuntuu muuttuneen jopa
tarkoitushakuiseksi niin, että vähäar-
voistamalla esimiehiä ja heidän tehtä-
viään esimiehistä tehdään pikku hiljaa
tarpeettomia.
Kun kysyn, mitä Sirpa Forsell halu-
aisi sanoa nuorille, uransa alussa ole-
ville esimiehille, hän vastaa: - Asiak-
kaan tärkeyttä ei saa unohtaa, vaikka
olisi kaikki maailman tekniset apu-
välineet ja tietokoneohjelmistot te-
kemässä työstä helpompaa. Tämä on
kuitenkin myyntityötä ja asiakaspal-
velua. Ala on mielenkiintoinen ja päi-
vät ovat vaihtelevia. Koskaan et tie-
dä, mitä päivä tuo tullessaan, mutta
ei yleensä sitä, mitä olit suunnitellut.
Päivääkään en vaihtaisi pois.
