Hakemus

Työttömyysetuuksia haetaan toisistaan poikkeavin lomakkein ja tavoin. Ansiopäivärahaa ja työllistymistä edistävien palveluiden ajalta etuutta haetaan aina hakemusjaksoittain (kalenterikuukausittain jälkikäteen) ja vuorottelukorvausta puolestaan vain yhden kerran oikeuden alkaessa.

Kun olosuhteissa tapahtuu muutos, siitä on ilmoitettava erikseen työttömyyskassalle ja työ- ja elinkeinotoimistolle. Työttömyyskassalle on (ns. työssäoloseurannan vuoksi) aina myös ilmoitettava ne jaksot, jolloin päivärahaa ei haeta sekä hakematta jättämisen syy. Muutosten ilmoittamatta jättäminen saattaa johtaa etuuden takaisinperintään sekä hallinnollisiin tai rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Joka tapauksessa muutosten ilmoittamatta jättäminen johtaa hakemuksen käsittelemisen viivästymiseen.

Ensimmäistä kertaa työttömäksi tuleva voi pyytää etuushakemuksen työttömyyskassasta. Sen voi tulostaa myös internetistä osoitteesta www.tyj.fi (ansiopäivärahahakemus) tai kassan nettisivustolta (työttömyysturvan lomakkeet). Sähköisesti etuutta voi hakea työttömyyskassan eAsioinnissa.

Päivärahaa haetaan viimeistään 3 kuukauden kuluessa päivärahaoikeuden syntymisestä. Jos hakemus saapuu työttömyyskassaan esimerkiksi 1.12., voi etuutta saada aikaisintaan siis 1.9. jälkeiseltä ajalta. Kolmen kuukauden määräaika koskee niin alku- kuin jatkohakemusta lapsikorotuksineen (ei kuitenkaan päivärahaoikeutta edeltävää 5 päivän omavastuuaikaa). Päivärahaoikeutta edeltävä 5 päivän omavastuuaika voidaan edellytysten täyttyessä sen sijaan huomioida aikaisemmaltakin ajalta. Hakemusta ei pidä jättää määräajassa toimittamatta työttömyyskassalle, vaikka esimerkiksi palkkatodistus tai jokin muu hakemuksen liite olisi vielä saamatta.

Etuutta haetaan vuorottelukorvausta lukuun ottamatta jälkikäteen neljän peräkkäisen kalenteriviikon (jos olet kokonaan työtön tai kokonaan lomautettu tai hakemusjaksoon sisältyy vain satunnaisia työsuhteita) jaksoissa maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukausittain (jos sinulla on jatkuva osa-aikatyö tai päivärahasta vähennettävää sosiaalietuutta).

Ns. soviteltua päivärahaa voidaan pääsäännöstä poiketen kassalle annetun harkintavallan rajoissa maksaa myös ennakkona, jos syynä päivärahan viivästymiseen on hakijasta riippumaton palkkatodistuksen puuttuminen ja oikeus etuuteen on muutoin selvä.

Päivärahahakemus on täytettävä huolellisesti ja ohjeen mukaisesti. Hakemuksessa on esimerkiksi eriteltävä päivittäin työttömyyspäivät, sairausajat sekä työssäolopäivät (tuntimäärineen). Puutteellisesti täytettyä hakemusta ei voida käsitellä.

Työttömyyskassa tarvitsee esimerkiksi osa-aikatyön osalta usein myös tiedon mm. siitä, minä aikoina työtä on päivittäin tehty, jotta erilaiset palkanlisät osaltaan kohdistaa oikein uuden työssäoloehdon seurannassa. Etuuden hakijan tulee etuutta hakiessaan aina viiveiden välttämiseksi tarkistaa mm. se, että hakemukseen merkityt työtunnit ja palkkatodistuksen tiedot ovat yhteneväiset eikä asiakirjojen välillä ole muitakaan ristiriitaisuuksia (esimerkiksi palkkatodistuksessa eri työsuhteen päättymispäivä kuin työtodistuksessa tai päättymisilmoituksessa).

Päivärahahakemuksen mukana on aina myös lähetettävä tarvittavat täyttämisohjeissa mainitut todistukset ja liitteet. Etuus voidaan evätä myös siksi, ettei pyydettyjä selvityksiä toimiteta. Joka tapauksessa puuttuvat selvitykset aiheuttavat hakijasta johtuvan viiveen etuuden käsittelyssä.

Hakemukset skannataan työttömyyskassassa. Siksi hakemus tulee täyttää huolellisesti selvällä käsialalla. Mukaan ei kannata lähettää pikkulappusia, vaan mieluummin A4-kokoisia papereita, jotta skannaus sujuisi ongelmitta.

Hakemus olisi epäselvyyksien ja viiveiden välttämiseksi myös muistettava päivätä ja allekirjoittaa. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin se viimeinen päivä, jolta päivärahaa haetaan. Hakemusta ei voida lähettää etukäteen ennen hakemusjakson viimeistä päivää.

Hakemuksen liitteet

Hakemuslomakkeen lisäksi tarvitaan ainakin seuraavat liitteet (työttömyyskassa joutuu usein myös pyytämään tapauksesta riippuen erilaisia tarkennuksia toimitettuihin selvityksiin):

Työnantajan allekirjoittama palkkatodistus (tai palkkatodistukset)

Työttömyyttä välittömästi edeltävältä vähintään 26 työssäoloviikolta enintään 28 kalenterikuukauden ajanjaksolta (ellei ns. hyväksyttävää syytä, esim. sairaus, päätoiminen opiskelu tms., pidentää ko. tarkastelujaksoa ole). Todistuksessa tulee näkyä eriteltynä lomarahat ja -korvaukset sekä muut mahdolliset korvaukset (esim. tukipaketti, palkkiot yms.) sekä palkkatulot, jotka on ansaittu ko. tarkastelujakson ulkopuolella, vaikka ne olisikin maksettu em. 26 työssäoloviikon aikana. Työssäoloviikoissa tulee olla vähintään 18 tuntia sellaista työtä, jossa palkka on ollut työehtosopimuksen mukainen (minimipalkkavaatimus kuitenkin kokoaikatyössä 1.189 euroa vuonna 2018). Palkan tulee olla lisäksi sellaista, että siitä on suoritettu työnantajan sosiaaliturvamaksut. Alle 18-tuntisen työviikon aikana ansaittu palkka pitää aina eritellä palkkatodistuksessa erikseen, koska se ei kelpaa palkanmääritykseen eikä työssäoloehtoon. Osa-aikaeläke- tai osatyökyvyttömyyseläketilanteissa palkkatodistus esitetään ajalta ennen ko. eläkemuodolle jäämistä (ja vastaavasti vuorotteluvapaantilanteessa ajalta ennen jäämistä ko. vapaalle, kuitenkin muista tilanteista poikkeavasti vapaata välittömästi edeltäneeltä 52 viikolta, jota aikaa ei edes hyväksyttävästä syystä voida pidentää). Palkkatiedot on syytä toimittaa aina työttömyyttä välittömästi edeltäneeltä ajalta (ehdoton edellytys on, että viimeisen palkkakauden ja työttömyyden alkamisen välinen aika saa olla enintään 30 päivää, mutta silti tiedot on syytä oikeellisen käsittelyn varmistamiseksi hankkia työttömyyttä edeltäneeseen päivään asti).

Työttömyyden jatkuessa ja etuutta edelleen haettaessa palkkatiedot tulee toimittaa työttömyyskassaan hakemusjaksoittain. Myös tiedot ajoilta, joilta ei etuutta haeta, tulee selvittää ennen seuraavaa myöhempää mahdollista hakemusta.

Työssäoloviikossa tulee olla vähintään 18 tuntia sellaista työtä, jossa palkka on ollut työehtosopimuksen mukainen (minimipalkkavaatimus kuitenkin kokoaikatyössä 1.189 euroa vuonna 2018). Palkan tulee olla lisäksi sellaista, että siitä on suoritettu työnantajan sosiaaliturvamaksut (esimerkiksi palkkiot, joista ei suoriteta työnantajamaksuja, eivät täytä tätä edellytystä).

Palkattomaksi jaksoksi katsotaan jokainen sellainen työviikko, jonka aikana työtä on tehty vähemmän kuin 18 tuntia kalenteriviikossa. Tällaisen alle 18-tuntisen työviikon aikana ansaittu palkka on syytä eritellä selvyyden vuoksi palkkatodistuksessa erikseen. Sitä ei voida huomioida palkanmäärittelyssä tai vakuutuksen alaisena työnä. 18 tunnin viikkoaikaedellytyksen voi toisaalta kerryttää olemalla samanaikaisesti työssä useammalla työnantajalla.

Työnantajalta voi tarvittaessa pyytää erillisen todistuksen tai merkinnän palkkatodistukseen siitä, ettei työttömyyskassalle ilmoitettu palkkajakso sisällä alle 18-tuntisia työviikkoja tai palkattomia ajanjaksoja. Mikäli tällaisia alle 18 viikkotunnin jaksoja hakijan kohdalla on, ne pitää tarkasti päivämääriltään eritellä niihin kohdistuvine ansioineen.

26 työssäoloviikon tarkastelujaksoa tarkastellaan normaalitilanteessa enintään 28 kuukauden ajanjaksolla.

Palkanmäärittelyn perustana olevaa 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan kuitenkin pidentää hyväksyttävästä syystä (esimerkiksi sairaus, alle 3-vuotiaan lapsen hoito kotona, opiskelu, työllistymistä edistävät palvelut) enintään seitsemän vuotta. Palkkatodistus on esitettävä tässä tilanteessa pidennysaika pois lukien vastaavasti yhteensä 26 viikon ajalta välittömästi ennen työttömyyttä (mm. äitiysloman aikana maksettu vuosilomapalkkakin tulee kuitenkin huomioida, vaikka tarkastelujaksoa muuten pidennetään ja tästä ajasta on aina toimitettava erillinen selvitys tarkkoineen vuosiloma-ajankohtineen työttömyyskassalle) ja siitä tulee ilmetä kyseisten hyväksyttävien syiden aiheuttama poissaolo.

Palkkatodistuksista tulee ilmetä eriteltynä saatu lomaraha ja lomakorvaus sekä muut poikkeavat ennakonpidätyksen alaiset tulot (esimerkiksi ns. ”kultainen kädenpuristus, etupaketti, muu ylimääräinen rahasuoritus, joka ei ole vakiintunutta palkkatuloa”).

Palkkatodistuksesta tulee ilmetä myös siihen sisältyvät palkattomat jaksot ja poissaolot. Jos etuuden hakija on ollut työssä useammalla työnantajalla, hänen tulee esittää kaikilta työnantajilta tarvittavat palkkatodistukset.

Palkkatodistukseen tulee olla merkittynä työsuhteen alkamis- ja päättymisajankohta oikein ja tiedon ollessa virheellinen, pitää asiassa pyytää tarkennusta työnantajalta (muistaen kuitenkin hakea aina etuutta kolmen kuukauden kuluessa). Jos työvoimaviranomaisella on eri tieto työsuhteen alkamisesta tai päättymisestä, tulisi hakijan varmistaa, että oikea tieto on myös viranomaisen tiedossa (työvoimapoliittinen lausunto joudutaan tällöin oikaisemaan ja asian käsittely viivästyy siksi).

Todistuksista tulee ilmetä työnantajan tai tämän puolesta palkkatodistuksen antajan allekirjoitus ja yhteystiedot, jotta työttömyyskassa voi tarpeen vaatiessa ottaa asian käsittelyn nopeuttamiseksi yhteyttä työnantajaan tai palkanlaskentaan.

Jos ennakonpidätyksen alaisia tuloja (esimerkiksi bonuksia, palkkioita, ylityökorvauksia, provisioita yms.) on ansaittu muuna aikana kuin ne on maksettu (vaikka ne siis maksetaankin kyseisen 26 viikolta annetun palkkatodistuksen aikana), palkkatulojen ansaitsemisajankohdan on ilmettävä erikseen palkkatodistuksesta. Niitä ei huomioida päivärahan tason määrittelyssä.

Eräissä tilanteissa (esimerkiksi joskus konkurssi) työttömyyskassa määrittelee päivärahan tason viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetun vuositulon mukaan.

Jos hakijalla on työttömyyden aikaisia tuloja esimerkiksi osa-aikatyöstä, tuloja koskeva selvitys on liitettävä aina kuhunkin hakemukseen (tarkistaen aina myös, että tulot nimenomaan perustuvat hakemusjakson aikana tehtyyn työhön eikä muuna ajanjaksona tehdystä työstä ole vain maksettu ko. aikana). Tulot vaikuttavat maksettavan päivärahan määrään. Tulojen ilmoittamatta jättäminen on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi.

Kopio irtisanomis- tai lomautusilmoituksesta sekä mahdollisesta työsuhteen päättyessä tehdystä päättämissopimuksesta.

Työttömyyskassa tarvitsee työsuhteen päättymiseen liittyviä tietoja tarkistaakseen, ettei estettä päivärahaoikeudelle ole ja mm. sen selvittämiseksi, vaikuttaako jokin päättämissopimuksessa sovittu korvaus päivärahan tasoon taikka tuleeko etuus vastaavalta ns. jaksotusajalta mahdollisesti evätä.

Kopio työsopimuksesta ja työtodistuksesta varmuuden vuoksi, jos sellainen on.

(tarkistettava myös, että työsuhteen päättymispäivä on merkitty kaikkiin asiakirjoihin samalla tavalla ja oikein).

Työttömyyskassa tarkistaa asiakirjoista muun muassa työsuhteen oikean alkamis- ja päättymispäivän sekä päättymissyyn. Työtodistuksen toimittaminen ei vapauta toimittamasta erikseen esimerkiksi irtisanomisilmoitusta. Tiedot eivät saa olla ristiriidassa keskenään, joten tietojen paikkansapitävyys on syytä aina erikseen tarkistaa. Paikkansapitävyys asiassa annetun työvoimapoliittisen lau-sunnon kanssa on hyvä myös itse ennalta tarkistaa. Jos työvoimaviranomaisella on esimerkiksi eri tieto työsuhteen päättymispäivästä kuin mikä ilmenee muusta asiakirjasta, joudutaan asiassa pyytämään uusi työ- ja elinkeinotoimiston lausunto, mikä aiheuttaa viiveen käsittelyyn.

Portaikko- tai muutosverokortti

Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, mutta jos sinulla on ennakonpidätystä varten portaikkoverokortti tai muutosverokortti, liitä se alkuperäisenä hakemukseen (palkkaa varten annettua ennakonpidätysprosenttia korotetaan ansiopäivärahaa ja vuorottelukorvausta maksettaessa niin, että ennakonpidätys on vähintään 25%. Jos etuudensaaja toimittaa työttömyyskassaan nimenomaan erikseen etuutta varten pyydetyn muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti ilman korotusta. Ellei mitään verokorttia toimiteta, käytetään verottajalta saatuja verotustietoja kuitenkin niin, että pidätys on tällöinkin vähintään 25%; lisäksi vuoden vaiheessa voidaan joutua soveltamaan ns. takautuvien maksujen verotustaulukkoa).

Kelan päätös tai maksukuitti

Jos saat esimerkiksi äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, kotihoidontukea, eläkettä tai muuta etuutta (osa etuuksista vähentää työttömyysetuutta, osa estää ja osa ei vaikuta ollenkaan).

Päivärahan määrästä vähennetään lain mukaan kokonaan esimerkiksi osa-työkyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke ja lasten kotihoidontuki (puolison saamaa kotihoidontukea ei kuitenkaan vähennetä, jos puoliso hoitaa itse lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa eikä hänellä ole tämän vuoksi oikeutta työttömyysetuuteen, tai jos molemmat puolisot ovat työttöminä saaden työttömyysetuutta, vähennys tehdään tukea saavan puolison työttömyysetuudesta).

Eräitä sosiaalietuuksia ei taas vähennetä ollenkaan. Tällaisia etuoikeutettuja tuloja ovat esimerkiksi perhe-eläkkeet, lapsilisät, asumistuki ja vuonna 2017 voimaantullut osittainen varhennettu vanhuuseläke. Eräät etuudet puolestaan estävät kokonaan päivärahan saannin. Tällaisia sosiaalietuuksia ovat esimerkiksi työttömyyseläke, vanhuuseläke sekä äitiys- ja vanhempainraha.

Selvitys (talonkirjanote)

jos haet lapsikorotusta, avio- tai avopuolisosi lapsista (väestörekisteritiedot työttömyyskassa saa muutoin suoraan väestörekisteristä).

Selvitysosa viimeksi vahvistetusta verotuksesta

Jos olet harjoittanut yritystoimintaa tai saanut ansiotuloa esimerkiksi maataloudesta tai muusta omasta työstäsi, liitä hakemukseen selvitysosa viimeksi vahvistetusta verotuksesta.

Jos yritystoiminnan nykyiset tulot poikkeavat verotuksessa viimeksi vahvistetusta, esitä tästä verotietojen lisäksi luotettava (muu kuin oma) selvitys. Yleensä viimeksi vahvistetun verotuksen tiedot kuitenkin aina ratkaisevat, merkitystä muulla selvityksessä on lähinnä vain silloin, kun verotustietoja ei ole vielä käytettävissä sen vuoksi, että yritystoiminta on vasta aloitettu. Työttömyyskassa arvioi tällöin selvityksen luotettavuuden.

Selvitys jäsenmaksun suorittamisesta

Työttömäksi jäädessä on syytä varmistaa, että jäsenmaksu on suoritettu työttömyyden alkuun asti. Täysi jäsenmaksu on maksettava koko kuukaudelta, jos jäsen saa palkkatuloa yhdeltäkin päivältä kyseisen kuukauden aikana. Työttömyyskassamaksu on suoritettava aina täysimääräisenä, vaikka liiton jäsenmaksusta olisi liiton sääntöjen mukaan vapautettu. Jäsenmaksu vuonna 2020 on 23€/kk (työttömyyskassan jäsenmaksuosuus on 9,25€/kk).

Työttömyysetuuden hakeminen edellyttää huolellisuutta. Joskus hakemuksen ratkaiseminen edellyttää kuitenkin sellaista erityistietoa työttömyysturvan säännöksistä, ettei hakija kohtuudella osaa ennalta valmistella hakemustaan kaikilta osin säännösten edellyttämällä tavalla. Työttömyyskassan ja liiton toimihenkilöt avustavat tällöin mielellään asian ratkaisun kannalta välttämättömien asiakirjojen hankinnassa. Työttömyysturvan sisällöstä, menettelyistä ja säännöksistä saa tarkempaa tietoa muun ohessa sivustolta ladattavissa olevasta työttömyysturvaoppaasta tai liiton ja työttömyyskassan toimihenkilöltä taikka osoitteesta www.tyj.fi. Viimeksi mainitusta osoitteesta löytyy myös tietoa työttömyysturvan muutosesityksistä ja päivärahalaskuri.