Työsopimus

Työsopimus on sopimus, jolla toimihenkilö sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Työsopimuksen muoto

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Käytännössä työsopimus voi syntyä myös ns. hiljaisesti, jos työnantaja nimenomaista sopimusta toimihenkilön kanssa tekemättä, sallii toimihenkilön tekevän työtä lukuunsa.

Työsopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisesti.

Työsopimuksen kestoaika

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole nimenomaisesti ja perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Perusteena työnantajan aloitteesta tehtävälle määräaikaiselle työsopimukselle voi olla esimerkiksi sijaisuus, määräaikainen projekti tai työn kausiluonteisuus.

Toimihenkilön aloitteesta tehtävälle määräaikaiselle työsopimukselle ei tarvitse olla erillistä perustetta.

Työnantajan aloitteesta tapahtuva toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.

Edellä mainitusta poiketen määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on ollut työ-ja elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen työsuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Sopimuksen tekemistä määräaikaisena ei tällaisessa tilanteessa estä se, että työnantajan työvoimatarve on pysyvää. Henkilöä pidetään työttömänä työnhakijana sen mukaan kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetään. Määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto on yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen alkamisesta enintään kahdesti. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta.

Työsopimuksen sisältö

Työsopimuksella sovittavia asioita rajoittavat muun muassa työsopimuslain, työaikalain ja vuosilomalain säännökset. Lisäksi alalle solmittu työehtosopimus määrittelee työsopimuksen vähimmäisehdot, joita työsuhteessa on noudatettava. Mikäli työsopimus on joltakin osin toimihenkilön kannalta huonompi kuin pakottava lainsäännös tai työehtosopimuksen määräys, on työsopimus tältä osin mitätön.

Toimihenkilön työntekovelvoitteen sisältö määräytyy sen perusteella, miten yksityiskohtaisesti eri asioista on työsopimuksessa sovittu. Jos on sovittu vakioehdon tyyppisesti siitä, että “toimihenkilö on velvollinen tekemään muutakin työnantajan hänelle osoittamaa työtä tämän johdon ja valvonnan alla”, toimihenkilö on velvollinen tekemään väliaikaisesti ja asiallisesta syystä työnantajan määräämää työtä sovitulla palkalla. Ehdolla työntekijä ei kuitenkaan ole antanut suostumustaan sellaiseen muutokseen, joka olennaisesti ja pysyvästi huonontaa hänen asemaansa. Jos taas on sovittu vain tietystä työstä, toimihenkilöllä ei voida vastoin hänen suostumustaan teettää muuta työtä. Kun työsopimuksessa on tarkoin sovittu esim. työpaikasta, ehto sitoo työnantajaa eikä tämä voi määrätä toimihenkilöä toiseen työpaikkaan ilman irtisanomisperusteen veroista syytä. Muussa tapauksessa (siis kun ehdoista ei ole tarkoin sovittu) toimihenkilö on työnantajan määräyksestä velvollinen siirtymään toiseen työpaikkaan vähintään entisin ehdoin ja edellyttäen esimerkiksi, ettei työmatka merkittävästi pitene (esimerkiksi ainakaan muutaman kymmenen kilometrin työmatkan pidentyminen ei ole olennainen). Jos uusi työ on vaativampaa ja siten korkeammin palkattua, on palkkaa korotettava vastaavasti. Jos työsopimuksessa on sovittu esim. päivätyöstä, ei työnantaja voi määrätä toimihenkilöä ilman tämän suostumusta tai irtisanomisperustetta toiseen työaikamuotoon esim. päivätyöstä yötyöhön tai iltatyöhön. Kieltäytyminen noudattamasta työnantajan laillisin perustein antamaa määräystä tarkoittaa yleensä, että työnantaja voi päättää toimihenkilön työsopimuksen.

Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

Työnantajan on annettava toimihenkilölle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos näitä ei ole määritelty kirjallisessa työsopimuksessa.

Selvityksestä on käytävä ilmi muun muassa työnteon alkamisajankohta, määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste, koeaika, työntekopaikka, työntekijän työtehtävät, palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet, säännöllinen työaika, irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste ja sovellettava työehtosopimus.

Selvitys on annettava toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa sekä yli kuukauden jatkuvissa määräaikaisissa työsuhteissa, viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta.

Työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutoksesta niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutosta seuraavan palkanmaksukauden päättyessä, jollei muutos johdu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta.

Vuokratyössä selvitys on annettava vuokratyöntekijän
pyynnöstä myös, vaikka sopimus olisi tehty alle kuukauden määräajaksi. Selvityksessä tulee antaa tieto määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta sekä arvio vuokratyöntekijän työnantajan yrityksessä tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä.

Velvollisuuden rikkominen on rangaistavaa.