Vuosivapaat kaupan alalla

Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosiva- paata. Vuosivapaiden ansainta alkaa vasta työsuhteen kestettyä 6 kuukautta.

Vuosivapaata kerryttävät kalenterivuosittain:
• tosiasiallisesti tehdyt työtunnit,
• muu työaikalain 2 luvun 3 §:n tarkoittama työajaksi luettava aika,
• työnantajan määräämä koulutus siltä osin, kuin työnantaja maksaa säännöllisen työajan ansion menetystä,
• luottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla työstävapautusaika sekä
• henkilöstön edustajalla koulutussopimuksen mukainen työnantajatuen piiriin kuuluva ammattiyhdistyskoulutus siltä osin, kuin työnantaja maksaa säännöllisen työajan ansion menetystä.

Vuosivapaiden ansainta 31.12.2020 saakka

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Kertyneiden tuntien määrä Vuosivapaiden määrä Vuosivapaatuntien määrä
220 1 7,5
440 2 15
660 3 22,5
880 4 30
1100 5 37,5
1320 6 45
1540 7 52,5

Vuosivapaiden ansainta 1.1.2021 lukien:

Työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Kertyneiden tuntien määrä Vuosivapaiden määrä Vuosivapaatuntien määrä
200 1 7,5
400 2 15
600 3 22,5
800 4 30
1000 5 37,5
1150 6 45
1300 7 52,5
1430 8 60
1560 9 67,5
 Tosiasiallisten työtuntien perusteella

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. Lepoaikaa ei rinnasteta työtunneiksi, paitsi jos työpaikalta ei voi poistua.

Perhevapaat, opintovapaa, asevelvollisuusaika, reservinharjoitukset eivät myöskään ole rinnastettavia aikoja, kuten ei myöskään luottamustehtävien hoito. Tosiasialliseksi työajaksi lasketaan kuitenkin luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaika. Jos lomaraha muutetaan vapaaksi, tältä ajalta maksetaan normaalia palkkaa, mutta aika ei ole työssäolotunteihin rinnastettavissa.

6 kk karenssi 

Ansaintaraja on sama sekä kokoaikaiselle että osa-aikaiselle työntekijälle. Alkavien työsuhteiden kohdalla noudatetaan 6 kuukauden ”karenssiaikaa”, jonka aikana tehtyjä tosiasiallisia työtunteja ei huomioida vuosivapaan ansainnassa.

Vuosivapaan antaminen

Vuosivapaat annetaan kokonaisina päivinä ensisijaisesti ansaintavuonna, kuitenkin viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli työnantaja ei ole voinut hyväksyttävästä syystä antaa vuosivapaita määräaikaan mennessä, tulee ne korvata rahakorvauksena huhtikuun jälkeisenä yrityksen seuraavana palkanmaksupäivänä ilman erillistä pyyntöä tai sopimista.

Työnantajan on kuultava työntekijää vuosivapaiden antamisessa ja ne on mahdollisuuksien mukaan annettava jonkin muun vapaan yhteydessä. Yhden vuosivapaan tuntiarvo on 7,5 tuntia ja tältä ajalta maksetaan työntekijän henkilökohtainen palkka kiinteine lisineen, ilman työaika- ja tuntikohtaisia olosuhdelisiä.

Vuosivapaat on mahdollisuuksien mukaan annettava jonkin muun vapaan, kuten esimerkiksi työntekijän viikkovapaan tai vuosiloman yhteydessä. Työnantajalla on kuitenkin mahdollisuus sijoittaa vuosivapaa yksittäisen päivän, kuten esimerkiksi arkipyhän ajalle.

Annettaessa kaksi vuosivapaata saman viikon aikana, tulee niistä vähintään toisen sijoittua jonkin muun vapaan yhteyteen. Vapaita ei voi sijoittaa muiden vapaiden ajalle. Tällaisia ovat esimerkiksi vuosiloma, työntekijän viikoittainen vapaapäivä, tiedossa oleva leikkaus tai esimerkiksi vuoroviikoin työskentelevän osa-aikaeläkeläisen vapaaviikko (1.1.2017 alkaen myös osittainen varhennettu vanhuuseläke). Kolmen päivän mittaisesta tai sitä pidemmistä yhdenjaksoisesta vuosivapaasta on sovittava työntekijän kanssa.

Vuosivapaata on mahdollista antaa ennakkoon silloin, kun työntekijä on vuosivapaan ansainnan piirissä. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi loppiaisen kohdalla, jos työnantajalla ei ole työtä tarjolla työtä tuona päivänä, eikä työtä voida järjestää tehtäväksi työpäiviä pidentämällä.

Työntekijän aloitteesta voidaan kirjallisesti sopia, että vuosivapaat annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Tällainen tilanne voi tulla ajankohtaiseksi, jos työntekijä haluaisi säästää vuosivapaita merkkipäiväänsä tai perhevapaan päättymisen jälkeiseen aikaan.

Työntekijän aloitteesta voidaan sopia, että vuosivapaa korvataan rahassa joko tapauskohtaisesti tai pysyvämmin kaupan työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti.

 

 Työvuoroluettelossa

Vuosivapaa on merkittävä työvuoroluetteloon. Tästä käytetään lyhennettä VV. Vuosivapaasta tulee ilmoittaa työvuoroluettelon julkaisemisaikataulun mukaisesti. Työvuoroluetteloon merkittyä vuosivapaata ei voida muuttaa yksipuolisesti ilman työntekijän suostumusta. Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vuosivapaita. Työvuoroluetteloon merkityt vuosivapaat katsotaan annetuiksi, vaikka työntekijä olisi vuosivapaan aikana esimerkiksi sairastunut.

Vaikutus vuosilomiin

Ollessaan vuosivapaalla työntekijä ansaitsee vuosilomalain mukaista vuosilomaa. Vuosilomaa seuraava vuosivapaa rinnastetaan työhön paluuseen. Vuosivapaan ajalta maksettu palkka huomioidaan vuosiloma-palkan laskennassa. Rahakorvauksena maksettua vuosivapaata ei kuitenkaan oteta huomioon vuosiloma-palkan laskennassa.

Työaikaa vähentävä vaikutus

Työvuoroluettelossa toteutunut vuosivapaa vähentää kyseisen viikon tai tasoittumisjakson työpäivien määrää yhdellä ja työtuntien määrää kyseisen vuosivapaan arvolla. Toisin sanoen työnantaja voi suunnitella 1 vuosivapaan sisältävälle viikolle 4 työpäivää ja 30 tuntia työtä. Vastaavasti 2 vuosivapaata sisältävälle viikolle työnantaja voi suunnitella 3 työpäivää ja 22,5 tuntia työtä. Tasoittumisjärjestelmässä ainoastaan tasoittumisjakson aikana toteutuneet vuosivapaat vähentävät jakson enimmäistyöaikaa.

Vaihtoehtona viikkotyöajan pidentäminen 38 tuntiin viikossa

 

Viikkotyöajan pidentäminen sopii periaatteessa yrityksiin, joissa työskentelee pääasiassa kokoaikaisia työntekijöitä. Luottamusmies ei voi sopia yksittäisen työntekijän työsopimustuntien pidentämisestä.