Irtisanomisaikana työsuhde on voimassa kaikkine velvoitteineen ja oikeuksineen. Irtisanomisaikana kertyy vuosilomaa normaalisti ja myös eläke-etuudet ovat voimassa. Työntekijää ei voida määrätä pitämään irtisanomisaikana vuosilomaa, ellei lomakausi ole menossa. Irtisanomisaikana työntekijä ei voi mennä kilpailevan työnantajan palvelukseen rikkomatta lain velvoitteita eikä muutoinkaan syyllistyä kilpailevaan toimintaan. Irtisanomisajan pituus määräytyy työsopimuksessa ja työehtosopimuksessa sovitun työsuhteen keston perusteella määräytyvän irtisanomisajan mukaan.

Jos irtisanomisajasta on työsopimuksella sovittu paremmin kuin mikä on työehtosopimuksessa määrätty vähimmäistasoksi, on tällainen sopimus pätevä, edellyttäen, ettei työntekijän puolella ole pitempi irtisanomisaika kuin työnantajan. Yhtä pitkät ajat ovat sallittuja. Jos on sovittu yli 6 kk pituisesta irtisanomisajasta, on tällainen sopimus pätemätön ja sen sijaan noudatetaan 6 kk:n pituista irtisanomisaikaa. Tietyissä tilanteissa irtisanomisaika lyhenee suoraan lain nojalla työsopimuksessa sovitusta tai irtisanomisoikeus on muutoin erityinen (konkurssi, kuolema, yrityssaneeraus, liikkeen luovutus). Näissä tilanteissa irtisanomisajan palkan maksuvelvollisuus lyhenee vastaavasti.

Irtisanomisajalta on maksettava täysi normaali palkka. Irtisanomisaikana palkan maksuvelvollisuutta ei kuitenkaan aina välttämättä ole. Esimerkiksi kun sairausajan palkanmaksuvelvollisuus on lakannut, irtisanomisaikaa on noudatettava, mutta palkkaa ei palkanmaksuvelvollisuuden lakattua enää suoriteta. Vastaava tilanne voi syntyä henkilön ollessa opintovapaalla tai tullessa edellytysten täyttyessä irtisanotuksi perhevapaalla ollessaan.

Tavanomaista varsinkin esimiestehtävissä on, että työnantaja kuitenkin vapauttaa työntekijän työvelvoitteesta irtisanomisajaksi. Työnantajan tulee tällöinkin kuitenkin maksaa täysi palkka irtisanomisajalta.