Kaupan alan työriitaan sopu – palkat nousevat yleisen linjan mukaisesti

Kaupan alan työntekijöiden ja esihenkilöiden työehdoista ja palkoista on sovittu kolmeksi vuodeksi. Sopimuskausi ja palkkaratkaisu ovat ns. yleisen linjan mukaisia. Palkankorotukset ovat kolmessa vuodessa 7,8 prosenttia. Uudet työehtosopimukset ja pöytäkirjat astuvat takautuvasti voimaan 1.2.2025 ja ovat voimassa 31.1.2028 saakka. Sopimus voidaan kuitenkin irtisanoa päättymään jo 31.1.2027. Palkat nousevat 1. toukokuuta 2,9 prosenttia. Toinen palkankorotus on 1.8.2026 2,5 prosenttia ja kolmas 2,4 prosentin korotus 1.5.2027.

Kirjausta irtisanomissuojan säilyttämisestä nykytasolla teollisuuden tavoin ei tullut mukaan kaupan sopimukseen. EU:n tuomioistuimen osa-aikatyöntekijöiden lisätuntien korvauksia koskevan ratkaisun vaikutuksista ei syntynyt myöskään yhteisymmärrystä. Vähittäiskaupan esihenkilöille hankalana koettu työnantajan esittämä palkankorotuksen jakaminen osittain paikallisesti ei toteutunut. Sen käyttöala laajeni kuitenkin muualle kaupan kenttään.

Myyjien euro- ja senttimääräisiä lisiä ei koroteta. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.5.2025 alkaen kuitenkin 7,8 %. Palkankorotukset ovat tällä kertaa puhtaasti prosentuaalisia, jolloin myös osaaminen ja vastuu tulee korotuksissa huomioitua eikä myöskään aikaisemman sopimuskierroksen kaltaista tilannetta pääse syntymään, jossa tietyissä palkkatasoissa esihenkilön palkankorotus oli alaistaan suhteellisesti alhaisempi.

Työaikamääräysten tarkennuksia

Neuvottelutulos sisältää useita työaikamuutoksia kaupan työehtosopimukseen. Kaupan työehtosopimuksen työaikamääräykset on muutettu vastaamaan paremmin kaupan alan 24/7-maailmaa. Työehtosopimuksen työaikamääräykset eivät enää pääsääntöisesti ole vuorokausikohtaisia. Työehtosopimukseen on tehty lukuisia teknisiä muutoksia siten, että työehtosopimus ei jatkossa määritä vuorokautista säännöllistä työaikaa, vaan nimenomaan työvuoron säännöllisen työajan. Tässä tarkoituksessa on täsmennetty mm. tasoittumisjakso-, työvuoroluettelo- ja työhönsidonnaisuusaikamääräyksiä sekä vapaan käsitettä. Esimerkiksi vapaapäivän käsitteestä luovutaan ja vapaalla tarkoitetaan jatkossa vähintään 24 tuntia pitkää vapaajaksoa, jonka sijoittamisesta työehtosopimukseen on otettu tarkennuksia. Toisin sanoen vapaapäivän ei tarvitse jatkossa olla kokonainen vapaa kalenterivuorokausi.

Työhönsidonnaisuusaika koskee jatkossa kaikkia ammattiryhmiä. Työhönsidonnaisuusaikaa tarkastellaan työvuoron alusta lukien, eli määräys ei ole enää kalenterivuorokausikohtainen. Lisäksi alle viiden tunnin työvuorot tulee antaa yhdenjaksoisina. Aikaisemmin määräykset eivät ole koskeneet mm. kaupan esihenkilöitä. Vähittäiskaupan esihenkilöiden työehtosopimuksen viittausmääräyksen mukaisesti kaupan myyjien työehtosopimukseen tehtyjä työaikaan liittyviä tarkennuksia ja muutoksia sovelletaan muutoin sinänsä edelleen myös esihenkilökentässä.

Esihenkilöiden työn kuormitus

Vähittäiskaupan esihenkilöiden työehtosopimukseen sovittiin edelleen eräitä työssä jaksamisen hallintaa koskevia tarkennuksia. Työehtosopimuksen rakennetta selkeytettiin keskusteluvelvoitteiden osalta sekä keskusteluteemoissa korostettiin hallinnollista esihenkilötyötä sekä varallaolosta esihenkilölle mahdollisesti aiheutuvia kuormitustekijöitä.

Uuden täsmennetyn kirjauksen mukaan ”esihenkilön työtehtävien tulee olla esihenkilön vapaalla ollessa järjestetty niin, että vapaalla olon tarkoitus toteutuu, esim. sijaisuusjärjestelyin tai muilla työnantajan järjestämillä tavoilla”. Osapuolten yhteisen tulkinnan ja tarkennuksen mukaan kirjaus nimenomaisesti tarkoittaa, ettei järjestelyä voi jättää esihenkilön ratkaistavaksi.

Hallinnollisen työn kuormittavuuden osalta päädyttiin kirjaukseen, jonka mukaan vuotuisissa työssä jaksamista koskevissa keskusteluissa työnantajan ja esihenkilön välillä työnantajan velvoitteena myös ”käsitellään ja arvioidaan esihenkilötyölle, mukaan lukien erityisesti hallinnolliselle esihenkilötyölle, varatun ajan ja resurssien riittävyys”. Sopimusmääräyksellä tunnustetaan osaltaan se, ettei esihenkilötyö hoidu, jos hallinnolliselle työlle ei varata riittävästi aikaa.  Pakollisena teemana kuormittavuuskeskusteluissa työnantajan on jatkossa erikseen nostettava keskusteluun ja arvioitava myös mahdollisen varallaolo- tai päivystysjärjestelyn vaikutus esihenkilötyön kuormitukseen.

Esihenkilön työn kuormittavuuden hallintakeskustelua käydään sopimuskauden myös työryhmässä. Työehtosopimuskaudeksi perustettavassa työryhmässä on tarkoitus edelleen jatkaa osapuolten välillä jo muutaman työehtosopimuskauden käytyä keskustelua kaupan esihenkilöiden työhyvinvoinnista, erityisesti työsuojeluviranomaisten valvonnassaan viime aikoina korostamien kehittämistarpeiden valossa. Työryhmän toimeksiannossa tunnustetaan, että työsuojeluviranomaisen mukaan esihenkilötyön psykososiaalisten kuormitustekijöiden osalta vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa on havaittu puutteita ja hankkeella pyritään korjaamaan tilannetta kaupan alalla. Tarkoituksena on, että työpaikat työturvallisuuslain mukaisesti tunnistaisivat psykososiaaliset kuormitustekijät, mukaan lukien mahdolliset varallaolo- tai päivystysjärjestelyt, esihenkilötyössä, arvioisivat niiden vaikuttavuutta ja toteuttaisivat sellaisia konkreettisia toimenpiteitä kuormitustekijöiden vähentämiseksi ja välttämiseksi, joilla on tosiasiallista vaikutusta koettuun kuormitukseen. Hankkeessa seurataan myös mm. kyselyin jaksamista tukevien työehtosopimusmääräysten ja hyvien käytäntöjen toteutumista.

Irtisanomissuojan mahdollinen heikennys toteutuu

Henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä työsopimuslaissa ollaan muuttamassa ensi vuoden alusta lukien siten, että työsopimuksen päättämiseen riittää jatkossa asiallinen syy. Työntekijä voidaan siis jatkossa irtisanoa asiallisesta syystä, kun aiemmin irtisanomiseen on vaadittu asiallinen ja painava syy. Käytännössä muutos ei ainakaan oikeusoppineiden mukaan ole muuttamassa juurikaan nykytilaa. Silti on ennakoitavissa, että osa työnantajista näin ehkä kokee ja edessä on tukku oikeusriitoja, joissa muutosta testataan.

Irtisanomissuojan osalta sopimusneuvotteluissa sovittiin silti työehtosopimuksen käytännöistä, joita työpaikalla on noudatettava, kun työnantaja suunnittelee irtisanomista. Työehtosopimukseen on kirjattu työntekijän oikeus saada irtisanomista käsittelevään kuulemistilanteeseen avukseen luottamusmies, liiton tai ammattiosaston edustaja. Tilaisuus on järjestettävä siten, että työntekijällä on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua ja valmistautua siihen. Menettely on asiallisesti ollut kirjattuna jo voimassa olevaan työsopimuslakiin, mutta oikean menettelyn toteutumista tehostaa jatkossa myös työehtosopimuksen määräys.

Irtisanomisaikojen osalta työnantajan tarvetta turvata työn järjestely esihenkilön irtisanoutuessa ymmärrettiin. Sekä vähittäiskaupan että kaupan logistiikan esihenkilöille voidaan jatkossa puolin ja toisin sopia kahden kuukauden irtisanomisaika. Nykyisin enimmäisaika on ollut kuukausi.

Tilapäiseen poissaolomenettelyyn muutoksia

Alle 10-vuotiaan lapsen sairaustapauksissa palkanmaksun edellytyksenä on jatkossa omailmoitusmenettely. Perustellusta syystä työnantaja voi kuitenkin vaatia palkanmaksun edellytykseksi terveydenhuollon ammattilaisen antaman todistuksen. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi työntekijän aiempaan toimintaan perustuva epäily kyseisen poissaolo-oikeuden väärinkäytöstä tai annettuun selvitykseen liittyvä epäselvyys tai epämääräisyys. Työnantajan tulee käydä perusteltu syy työntekijän kanssa läpi, mikäli työnantaja edellyttää määräyksessä tarkoitetun todistuksen tai selvityksen hankkimista. Mikäli käsillä on määräyksessä tarkoitettu perusteltu syy ja työntekijä ei toimita edellytettyä selvitystä, poissaolo on palkaton.

Työntekijä on jatkossa oikeutettu palkattomaan poissaoloon käydessään lapsettomuushoitoon liittyvässä tutkimuksessa tai toimenpiteessä, mikäli käynti on järjestetty tarpeetonta työajan menetystä välttäen. Työntekijän tulee ilmoittaa käynnistään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Myyjien palkkauudistus

Myyjien kohdalla otetaan käyttöön vuosia neuvoteltu vaativuuteen perustuva uusi palkkausjärjestelmä lokakuussa 2026. Nykyinen myyjäryhmittely poistuu, kuten muun ohessa esimerkiksi määräykset myymälänhoitajan sijaisuuslisistä ja tehtävien vaativuusarviointi tulee huomioiduksi uuden järjestelmän periaatteiden mukaan. Myyjien palkkausjärjestelmäuudistuksen myötä uusi yhteinen vaativuusluokitus koskee kaikkia ammattiryhmiä. Uudistuksen myötä Kaupan työehtosopimuksen palvelusvuosiporraslogiikkaa sekä harjoittelijamääräystä on myös uudistettu.

Muutos korvaa myös jo siihen asti voimassa olevat logistiikkatyöntekijöiden ja toimihenkilöiden vaativuusluokitukset. Uusi palkkausjärjestelmä ja sen yksi yhteinen vaativuusluokitus tulee ottaa kaikkien ammattiryhmien kohdalla käyttöön viimeistään 1.10.2026. Yksityiskohtaisemmat ohjeet palkkausjärjestelmäuudistuksesta julkaistaan liittojen välillä myöhemmin.

Vähittäiskaupan esihenkilöitä uudistus ei koske. Kaupan esihenkilön palkkaus perustuu edelleen sopimuspalkkaukseen.

https://kauppa.fi/uutishuone/2025/03/05/kaupan-tyoehtosopimusratkaisun-tarkempi-sisalto-2/