Tekijä: Marjo Leutola

Kaupan sopimusratkaisu 1.2.2018-31.1.2020

Ratkaisu ja tekstimuutokset tarkasti ovat liiton jäsenille tarkoitetuilla jäsensivuilla luettavissa.

 Palkankorotukset

Esimiesten henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.4.2018 alkaen 1,6 % ja toisen kerran sopimuskaudella 1.4.2019 alkaen 1,6 %.

Työsuhteessa olevien kokoaikaisten työntekijöiden ja toimihenkilöiden kuukausipalkkoja korotetaan 1.4.2018 lukien 42 EUR ja tuntipalkkoja 26 senttiä. Osa-aikaisille suhteutettua kuukausipalkkaa saaville työntekijöille korotus tulee heidän työaikaan suhteutettuna. Palkkoja korotetaan samalla tavalla 1.4.2019. Taulukkopalkkoja korotetaan samoina ajankohtina 1,6 %. Uudet palkkataulukot päivitetään liiton nettisivuille.

Työaikalisiä ei koroteta sopimuskaudella.

 

Esimiehet keskeiset tekstimuutokset

 

Esimiehelle voidaan sopia puolin ja toisin noudatettavaksi 1 kuukauden irtisanomisaika. Jos työnantajan irtisanomisaika on Kaupan työehtosopimuksen 5 § 1. kohdan nojalla pidempi kuin tämän kohdan nojalla sovittu 1 kuukauden irtisanomisaika, työnantajan on noudatettava pidempää irtisanomisaikaa.

Esimiehen palkan tulee olla korkeampi kuin hänen alaistensa, ellei tästä poikkeamiseen ole perusteltua syytä.

Työnantaja ja esimies keskustelevat vuosittain palkkauksesta ja sen määräytymisen perusteista.

Hälytysraha määräytyy Kaupan työehtosopimuksen myyjien määräyksen mukaan.

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen osana noudatetaan Kaupan työehtosopimuksen 24 §:n mukaisia sopimuksia (paikallinen sopiminen).

Esimiehen työtehtävän niin edellyttäessä, työnantaja hankkii vakinaiselle esimiehelle työasun.

Työnantaja huoltaa työasun, ellei esimiehen kanssa korvausta vastaan sovita toisin.

Vähittäiskaupan esimiehille ja varasto- ja kuljetusesimiehille on kirjattu oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.

Muita Kaupan työehtosopimuksen keskeisiä tekstimuutoksia työehdoissa noudatetaan pääsääntöisesti esimiehiin.

 

Keskeiset tekstimuutokset

 

Osa-aikaisten työajan tarkastelu

Osa-aikaisen työntekijän työsopimuksessa sovittuja tunteja ja tehtyä työaikaa on verrattava keskenään puolen vuoden jaksoissa. Jos tarkasteltava työaika ei vastaa työsopimuksessa sovittua, tulee työnantajan perustella merkittävät erot kirjallisesti. Pidempi työaika pitää päivittää työsopimukseen, kuten tähänkin asti. Paikallisesti voidaan sopia myös pidemmästä, enintään vuoden mittaisesta tarkastelujaksosta.

Muun muassa lisätyön tarjoamisen periaatteet ja niiden toimivuus sekä osa-aikaisten työntekijöiden tehtyjen työtuntien määrä, kehitys ja arvio kehittymisestä tulee käydä läpi luottamusmiehen kanssa

 

Työaikoihin

Yötyöstä tulee sopia työntekijän kanssa. Työnantaja voi kuitenkin määrätä yötyöhön, jos yövuoroa ei muutoin saada täytettyä. Yövuoro ei lähtökohtaisesti saa alkaa tai päättyä klo 01 ja 05 välisenä aikana. Työnantajalla on velvollisuus tietyin edellytyksin järjestää kuljetus yötyöntekijälle

Työvuorosuunnittelun työhyvinvointivaikutuksia on korostettu mm. lisäämällä työntekijän vaikutusmahdollisuuksia työvuorosuunnitteluun sekä työvuorojen kiertoa ja vapaapäivien sijoittamista koskevilla suosituksilla

Työvuoron on oltava vähintään 4 tunnin pituinen. Työntekijän pyynnöstä tai perustellusta syystä se voi olla tätä lyhyempi. Perusteltu syy on käytävä työntekijän kanssa läpi ennen työvuoroluettelon laatimista.

Työehtosopimuksessa todetaan, että liukuvan työajan tarkoituksena on antaa työntekijälle itsenäinen päätösvalta päivittäisen työajan alkamis- ja päättymisajoista.

Vuosivapaajärjestelmän palkallisten päivien enimmäismäärä nousee 7 päivään. Nyt se on ollut 6,5 päivää.

Käytettäessä enintään 8 viikon pituisia työajan tasoittumisjaksoja työvuoroluettelon ilmoitusaika voidaan lyhentää paikallisesti sopien yhdeksi viikoksi nykyisen kahden viikon sijasta. Sopijaosapuolena työntekijöiden puolelta on luottamusmies. Jos luottamusmiestä ei ole, sovitaan asiasta asianomaisen henkilöstöryhmän kanssa

Paikallisesti sopien voidaan ottaa käyttöön 27-52 viikkoa pitkä työajan tasoittumisjakso. Sopimus voidaan solmia enintään 52 viikon määräajaksi ja se päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Jaksoa voidaan soveltaa vain niihin vakituisiin tai vähintään vuoden pituisella määräaikaisella sopimuksella oleviin työntekijöihin, joiden työaika on vähintään 35 tuntia viikossa. Osa työajan tasoittamisesta täytyy toteuttaa kokonaisina vapaapäivinä. Käyttöönotolle tulee olla toimipaikan tuotanto- tai palvelutoimintaan liittyvä perusteltu syy. Käyttöönotosta on sovittava luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmiestä ei ole, sovitaan asiasta asianomaisen henkilöstöryhmän kanssa.

Työnantaja voi yksipuolisesti päättää 38 tunnin viikkotyöajan ja arkipyhäjärjestelmän käyttöönotosta vuosivapaajärjestelmän sijasta

 

Paikallinen sopiminen

Paikallisesti sovituista asioista ei tule osa työntekijän työsopimusta. Paikallisen sopimuksen voi aina irtisanoa ilman, että se vaikuttaa työntekijän työsopimukseen. Työpaikkakohtainen sopimus on siis erillinen asiakirja.

 

 

Muuta

 

Esteeksi hoitaa sairasta lasta rinnastetaan myös työttömyysturvalain tarkoittamiin aktiivitoimiin osallistuminen

Sairaana työntekijän oma ilmoitus riittää selvitykseksi poissaolosta silloin, kun terveyspalveluja ei ole saatavilla esimerkiksi iltaisin, öisin, viikonloppuisin tai pyhäpäivinä.

Työehtosopimuksessa on sovittu työkyvyttömyyteen liittyvän korvaavan työn pelisäännöistä. Korvaavaa työtä voidaan teettää ainoastaan työntekijän suostumuksella

Koeaika on edelleen enintään 4 kuukautta (työsopimuslain mukaisesti koeaika voi olla 6 kuukautta). Työnantaja voi kuitenkin pidentää koeaikaa työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi enintään kuukaudella kutakin 30 kalenteripäivän poissaolojaksoa kohden. Pidennyksestä on ilmoitettava työntekijälle.

Kielilisä on 1.4.2018 tai sen jälkeen alkavissa työsuhteissa 3 % taulukkopalkasta/kieli. Tavanomaista paremmasta kielitaidosta maksetaan 2 % suurempaa lisää. Aiemmin kielilisää saaneiden lisä säilyy entisen suuruisena.

S-ryhmä selittelee – toiminta ryhmän omienkin arvojen vastaista

Lue mediassa käytyä keskustelua asiasta.

 

S-ryhmä selittelee – toiminta ryhmän omienkin arvojen vastaista.

Tätä S-ryhmä ei itse kertonut.

Tiedote.

S-ryhmä on irtisanonut kaupparyhmän oman S-ryhmän kaupan esimiesten työehtosopimuksen. Kaupanalan esimiesliitto Key ry on solminut yhdessä Palvelualan ammattiliitto PAM:n kanssa kyseisen työehtosopimuksen. S-ryhmän kaupan esimiehistä KEY:hyn on järjestäytynyt vajaat 1000 S-ryhmän esimiestä eli peräti noin 80 %.

Kaupanalan esimiesliitto katsoo S-ryhmän toiminnan esimiesten työehtosopimusasiassa olevan arvotonta ja kunniatonta. SOK-yhtymän omien eettisten periaatteiden mukaan toiminnan mm. suhteessa sidosryhmiin tulisi olla avointa ja rehellistä.

– Yritys, joka mielellään viestii asiakkailleen arvoistaan, ei toimi tällä tavalla, jos se edustaa väittämiään arvoja. Teot kertovat enemmän kuin sanat.  Neuvottelut työehtosopimuksesta katkaistaan ennen kuin niitä on aloitettu. Vuosikymmenten yhteistyö aiotaan lakkauttaa ilmoitusasiana.  Osa väestä ollaan siirtämässä työehtosopimustoiminnan ulkopuolelle. Edustusjärjestelmät on kyseenalaistettu.  Kaikki on suunniteltu selän takana ja asiasta kerrotaan samalla kun tiedotustilaisuuksia jäsenkunnalle jo pidetään. Tiedottaminenkin omalle henkilökunnalle on työnantajankin myöntämällä tavalla sisältänyt virheellistä informaatiota, kokoaa toiminnanjohtaja Mika Valkonen.

S-ryhmän työehtosopimuksen lakatessa päättyisi päällikön rajoitettu oikeus päättää itse työajoistaan. Samalla suoja pakkosiirtoja vastaan myös katoaisi. Palkkausjärjestelmät korvattaisiin muilla järjestelmillä.

-Myyntiin perustuvat palkkataulukot ovat taanneet vuosien saatossa selvitystemme mukaan hyvin palkka-tasa-arvoa ja tulevaisuus jää nyt arvailujen varaan. Kun selitetään, ettei työehtosopimuksen korvaamisella toiseen ole vaikutuksia palkkaukseen, uskon tällä hetkellä enemmän joulupukkiin. Kun käyttöön otetaan uusi vaativuusarviointiin perustuva järjestelmä, en pysty sulkemaan pois vaihtoehtoa, että sen jälkeen, kun päällikkö on ensin siirretty vastentahtoisesti toiseen toimipaikkaan, huomataan, että ei tämä sinun toimipaikkasi nyt taida enää olla yhtä vaativa ja se täytyy huomioida myös palkassa, ennustaa Valkonen.

S-ryhmän mukaan oma esimiesten työehtosopimus ei enää vastaa nykyajan vaatimuksia. S-ryhmää hiertää erityisesti se, että esimiehet saavat päättää osin itse työajoistaan.

-Selvempää viestiä suhtautumisesta avainhenkilöstönsä jaksamiseen ja tapaan tehdä työtä ei oma työnantaja voisi palkollisilleen lähettää. S-ryhmän esimiehet ovat ainakin selvitysten mukaan tehneet kaikista kaupparyhmittymistä eniten palkatonta työtä viikossa. Jos S-ryhmä perustelee suojamääräyksistä luopumista – kuten on julkisuudessa jo tehnyt – tasapuolisuudella, ei oikeudenmukaisuus ole ainakaan yksi ryhmän arvoista.  Vaikka nyt ei ole jossain ymmärretty, viestitään siitä, ettei omaan henkilöstöön luoteta.

– En edes tiedä, mistä löytyvät ne S-ryhmän esimiehet, jotka eivät tekisi työtä myös epäsäännöllisenä työaikana vähintään kotona ja lomillaan, vastaa Valkonen kritiikkiin työntekemisen luonteesta. Muutoinkaan en logiikkaa ymmärrä. Vaikka S-ryhmä kertoo tietävänsä, että esimiehet tekevät laajasti työtä iltaisin ja viikonloppuisin, on epäily siitä, etteivät kaikki, peruste irtisanoa koko sopimus.

– Huonosti harkittu kaupan sopimuskierroksen avaus. Kun S-ryhmä on ollut edelläkävijä hyvässä, se ottaa nyt askelia taaksepäin mieltämättä mitä on henkilöstön arvostus. Odotamme paluuta neuvottelupöytään. Olemme olleet koko ajan valmiita keskustelemaan ja sekin on tiedetty toisella puolella pöytää.  Voi olla ettei säästöjä asiassa haeta, mutta mitäpä esimieskunnan halpuuttaminen iltaisin ilman lisiä muutakaan on.

Lisätiedot:

toiminnanjohtaja OTT, VT Mika Valkonen, Kaupanalan esimiesliitto, mika.valkonen(at)esimiesliitto.com p. 0500 493578

Kaupanalan esimiesliitto Key ry on valtakunnallinen kaupanalan sekä matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden esimiesten etujärjestö. Liiton jäsenmäärä on noin 8.000. Jäsenistö koostuu kaupan eri esimies- ja johtotehtävissä työskentelevistä toimihenkilöistä. Liitto on keskusjärjestö SAK:n jäsenjärjestö.

 

Myös Palvelualojen ammattiliitto on ottanut asiaan kantaa:

PAMin hallitus: Luottamus työnantajiin murenemassa

Kaupanalan esimiesliitto ei tue kaupan ylempien mahdollista työtaistelua

Kaupanalan esimiesliitto ei tue kaupan ylempien mahdollista työtaistelua

Tiedote. Julkaistu: 17.04.2017

Ylempiä toimihenkilöitä edustava Akavalainen neuvottelujärjestö YTN on jättänyt lakkovaroituksen koskien kaupan ylempiä toimihenkilöitä. Kaupan alan ylemmät toimihenkilöt uhkaavat järjestää työtaisteluja 2., 4. ja 5.5. Työtaistelumuotoina on ilmoitettu ylityökielto, vapaa-ajan matkustuskielto ja kohdennetut ulosmarssit. Kohteina ovat SOK, Kesko, Stockmann sekä SOK:n omistama logistiikkayhtiö Inex Partners.

Kaupanalan esimiesliitto ei tue sanottua työtaistelua. Liitto ei edes suosita jäsenilleen lakon alaisten töiden tekemättä jättämistä tai aseta solidaarisuussyistä esteitä mahdollisen työtaistelun aikana liittymiselle. YTN kiipeää puuhun väärin päin eikä työehtosopimuksen solmimisella ylemmille kaupan toimihenkilöille edes ratkaistaisi asioita, joilla työtaistelutoimenpiteitä perustellaan. Esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden työaika-asiat eivät ole yleisesti paperilla ratkaistavissa olevia edunvalvonta-asioita.

YTN:n tavoite saada kaupan ylemmille toimihenkilöille oma työehtosopimus tarkoittaa olemassa olevien kaupan esimiesten työehtosopimusten mukaisten järjestörajojen ja myös jo olemassa olevien henkilöstöedustusjärjestelmien hämärtämistä. Ylemmillä toimihenkilöillä on jo nyt mahdollisuus valita itselleen henkilöstöedustusjärjestelmät ja monissa yrityksissä tällainen järjestelmä jo on, esimerkiksi S- ryhmässä ylemmät toimihenkilöt ovat käyttäneet mahdollisuutta hyväkseen.

Ennen kuin työehtosopimuksen solmimista esitetään, edunvalvonnan kohteena oleva henkilöpiiri pitäisi riittävästi rajata. Näin ei nyt ole. YTN:n ilmoittaman kaupan ylempien toimihenkilöiden lukumäärän perusteella voidaan todeta, että YTN laskee ylemmäksi toimihenkilöiksi tuhansittain ja tuhansittain sellaisia kaupan toimihenkilöitä, joiden asemalla ei ole mitään tekemistä ylemmän toimihenkilön statuksen kanssa. Monet kaupan yritykset solmivat toimihenkilöidensä kanssa työsopimuksen ylemmän toimihenkilön työsopimuskaavakkeelle, vaikka oikeudellisesti ylemmän toimihenkilön statuksesta ei ole kyse. Työehtosopimuksen esittäminen enemmän tai vähemmän hahmottomalle henkilöstöryhmälle, josta osa kuuluu varmasti jo voimassaolevien työehtosopimusten soveltamispiiriin, ei ole tästä näkökulmasta edes vastuullista ammattiyhdistystoimintaa.

Yksin Kaupanalan esimiesliittoon on liittynyt kaupallisen johtajan, toimialajohtajan, tavaratalojohtajan, ryhmä- tai aluepäällikön, henkilöstöpäällikön tms. statuksella vajaa tuhat jäsentä. Myös YTN:n todellinen edustavuus kaupan todellisten ylempien toimihenkilöiden keskuudessa voidaan osin kyseenalaistaa.

YTN on kohdistamasta työtaistelut suurimpiin kaupan toimijoihin, joissa ylempien toimihenkilöiden asiat eivät ole ainakaan jäsenkyselyjen perusteella väitetyssä asennossa. Muun ohessa ylempien toimihenkilöiden palkkoja on ko. yrityksissä nostettu usein myös enemmän kuin muissa henkilöstöryhmissä. YTN:n tähtäinkin on suunnattu ainakin tässä suhteessa hiukan harhaan. Paitsi kohde myös ajoitus kuvastavat toimenpiteiden järjestöpoliittisia tarkoitusperiä. Olisi sinänsä tärkeää, että myös kaupan ylemmillä toimihenkilöillä olisi työehtosopimuksen mukainen turva, mutta solmimalla yleinen työehtosopimus vaarannetaan käytännössä ennemminkin olemassa olevien sopimusten mukaista turvaa kuin ratkotaan ylemmän portaan henkilöstön keskenään jo toisistaan poikkeavia mahdollisia epäkohtia.

Lisätiedot:

toiminnanjohtaja OTT, VT Mika Valkonen, Kaupanalan esimiesliitto, mika.valkonen(at)esimiesliitto.com p. 0500 493578

 

YTN lakkovaroitus

Uusi vuosivapaajärjestelmä

Lisätietoja kaupan alan sekä matkailu-, ravitsemis- ja vapaa-ajanpalvelujen ratkaisuista saat jäsensivuilta kohdasta Työehtosopimukset.

Viime keväänä neuvoteltu kaupan työehtosopimus tulee voimaan 1.2.2017 ja työehtosopimuskausi päättyy 31.1.2018. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti työajan pidentämistä 24 tunnilla koskeva vuosivapaajärjestelmä tulee kuitenkin voimaan jo 1.1.2017. Vähittäiskaupan esimiesten muutokset on toteutettu kaupan sopimuksen mukaisina.  S-ryhmän esimiesten työehtosopimuksessa on sovittu omista ratkaisuista, koskien muun muassa poikkeamisoikeutta työvuoroluettelosta ja työaikasuojan säilymistä ennallaan, mutta pääosin noudatetaan samoja sääntöjä kuin kaupan myyjien ratkaisussa.

Vuosivapaajärjestelmä

Työajan pidennys toteutetaan uuden vuosivapaajärjestelmän kautta. Vuosivapaajärjestelmä korvaa kaupan työehtosopimuksen nykyisen arkipyhäjärjestelmän, jonka mukaan työaikaa lyhentäviä päiviä kertyi keskimäärin noin 8,4 päivää vuositasolla. Vuosivapaajärjestelmässä vapaiden enimmäismäärä on 6,5 vapaata.  Vuosivapaajärjestelmässä arkipyhillä ei ole enää työaikaa lyhentävää vaikutusta.

Tosiasiallisten työtuntien perusteella

Vuosivapaata ansaitaan kalenterivuoden aikana tehtyjen tosiasiallisten työtuntien perusteella.  Tosiasiallisesti tehdyillä työtunneilla tarkoitetaan työhön käytettyä aikaa sekä aikaa, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.  Myös lisä- ja ylityötunnit lasketaan mukaan. Työnantajan määräämä koulutus lasketaan työaikaan siltä osin kuin työnantaja maksaa ansionmenetystä säännölliseltä työajalta. Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. Lepoaikaa ei rinnasteta työtunneiksi, paitsi jos työpaikalta ei voi poistua.

Perhevapaat, opintovapaa, asevelvollisuusaika, reservinharjoitukset eivät myöskään ole rinnastettavia aikoja, kuten ei myöskään luottamustehtävien hoito. Tosiasialliseksi työajaksi lasketaan kuitenkin luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaika. Jos lomaraha muutetaan vapaaksi, tältä ajalta maksetaan normaalia palkkaa, mutta aika ei ole työssäolotunteihin rinnastettavissa.

Jos työaikapankkiin tai epäviralliseen ”plussavihkoon” on kertynyt saldotunteja, nämä tunnit kannattaa pitää vapaana kuluvan vuoden aikana, koska kyseiset saldovapaat eivät kerrytä vuosivapaata seuraavana vuonna.

Vapaiden määrä

Työntekijä ansaitsee jokaista 220 tosiasiallisesti tekemäänsä työtuntia kohden yhden kokonaisen vuosivapaan. Yhden vuosivapaan arvo on 7,5 tuntia. Poikkeuksena edellä mainittuun on ns. ”seitsemäs vuosivapaa”, jonka arvo on puolet kokonaisesta vuosivapaasta eli 3 tuntia 45 minuuttia. Näin ollen vuosivapaajärjestelmä tuottaa enimmillään 6,5 palkallista vapaapäivää. Vuodenvaihteessa tilanne nollautuu ja ansainta alkaa alusta. Ansaintaraja on sama sekä kokoaikaiselle että osa-aikaiselle työntekijälle. Ennen 1.1.2017 alkaneissa työsuhteissa tosiasiallisia työtunteja lasketaan heti 1.1.2017 alkaen. 1.1.2017 ja sen jälkeen alkavien työsuhteiden kohdalla noudatetaan 6 kuukauden ”karenssiaikaa”, jonka aikana tehtyjä tosiasiallisia työtunteja ei huomioida vuosivapaan ansainnassa.  

Vuosivapaan kertyminen ja vapaiden määrä:

Tehdyt työtunnit Vapaiden määrä Vapaatuntien määrä (37,5) Vapaatuntien määrä (40)
220 1 7,5 8
440 2 15 16
660 3 22,5 24
880 4 30 32
1100 5 37,5 40
1320 6 45 48
1540 6,5 48,75 56

 

Vuosivapaan antaminen

Vuosivapaat annetaan kokonaisina päivinä ensisijaisesti ansaintavuonna, kuitenkin viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Mikäli työnantaja ei ole voinut hyväksyttävästä syystä antaa vuosivapaita määräaikaan mennessä, tulee ne korvata rahakorvauksena huhtikuun jälkeisenä yrityksen seuraavana palkanmaksupäivänä ilman erillistä pyyntöä tai sopimista.

Työnantajan on kuultava työntekijää vuosivapaiden antamisessa ja ne on mahdollisuuksien mukaan annettava jonkin muun vapaan yhteydessä. Yhden vuosivapaan tuntiarvo on 7,5 tuntia ja tältä ajalta maksetaan työntekijän henkilökohtainen palkka kiinteine lisineen, ilman työaika- ja tuntikohtaisia olosuhdelisiä.

Vuosivapaat on mahdollisuuksien mukaan annettava jonkin muun vapaan, kuten esimerkiksi työntekijän viikkovapaan tai vuosiloman yhteydessä. Työnantajalla on kuitenkin mahdollisuus sijoittaa vuosivapaa yksittäisen päivän, kuten esimerkiksi arkipyhän ajalle.

Annettaessa kaksi vuosivapaata saman viikon aikana, tulee niistä vähintään toisen sijoittua jonkin muun vapaan yhteyteen. Vapaita ei voi sijoittaa muiden vapaiden ajalle. Tällaisia ovat esimerkiksi vuosiloma, työntekijän viikoittainen vapaapäivä, tiedossa oleva leikkaus tai esimerkiksi vuoroviikoin työskentelevän osa-aikaeläkeläisen vapaaviikko (1.1.2017 alkaen myös osittainen varhennettu vanhuuseläke). Kolmen päivän mittaisesta tai sitä pidemmistä yhdenjaksoisesta vuosivapaasta on sovittava työntekijän kanssa.

Vuosivapaata on mahdollista antaa ennakkoon silloin, kun työntekijä on vuosivapaan ansainnan piirissä. Tämä voi tulla kyseeseen esimerkiksi loppiaisen kohdalla, jos työnantajalla ei ole työtä tarjolla työtä tuona päivänä, eikä työtä voida järjestää tehtäväksi työpäiviä pidentämällä.

Työntekijän aloitteesta voidaan kirjallisesti sopia, että vuosivapaat annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Tällainen tilanne voi tulla ajankohtaiseksi, jos työntekijä haluaisi säästää vuosivapaita merkkipäiväänsä tai perhevapaan päättymisen jälkeiseen aikaan.

Työntekijän aloitteesta voidaan sopia, että vuosivapaa korvataan rahassa joko tapauskohtaisesti tai pysyvämmin kaupan työehtosopimuksen 23 §:n mukaisesti.

Työvuoroluettelossa

Vuosivapaa on merkittävä työvuoroluetteloon. Tästä käytetään lyhennettä VV. Vuosivapaasta tulee ilmoittaa työvuoroluettelon julkaisemisaikataulun mukaisesti. Työvuoroluetteloon merkittyä vuosivapaata ei voida muuttaa yksipuolisesti ilman työntekijän suostumusta. Poissaolot eivät muuta työvuoroluettelon mukaisia vuosivapaita. Työvuoroluetteloon merkityt vuosivapaat katsotaan annetuiksi, vaikka työntekijä olisi vuosivapaan aikana esimerkiksi sairastunut.

Vaikutus vuosilomiin

Ollessaan vuosivapaalla työntekijä ansaitsee vuosilomalain mukaista vuosilomaa. Vuosilomaa seuraava vuosivapaa rinnastetaan työhön paluuseen. Vuosivapaan ajalta maksettu palkka huomioidaan vuosiloma-palkan laskennassa. Rahakorvauksena maksettua vuosivapaata ei kuitenkaan oteta huomioon vuosiloma-palkan laskennassa.

Työaikaa vähentävä vaikutus

Työvuoroluettelossa toteutunut vuosivapaa vähentää kyseisen viikon tai tasoittumisjakson työpäivien määrää yhdellä ja työtuntien määrää kyseisen vuosivapaan arvolla. Toisin sanoen työnantaja voi suunnitella 1 vuosivapaan sisältävälle viikolle 4 työpäivää ja 30 tuntia työtä. Vastaavasti 2 vuosivapaata sisältävälle viikolle työnantaja voi suunnitella 3 työpäivää ja 22,5 tuntia työtä. Tasoittumisjärjestelmässä ainoastaan tasoittumisjakson aikana toteutuneet vuosivapaat vähentävät jakson enimmäistyöaikaa.

Vaihtoehtona viikkotyöajan pidentäminen 38 tuntiin viikossa

Vanha arkipyhäjärjestelmä siirretään kaupan työehtosopimuksen erilliseksi pöytäkirjaksi. Jos työpaikalla todetaan yhteisesti vuosivapaajärjestelmän olevan liian hankala toteuttaa, voidaan siellä yhteisesti sopia niin, että noudatetaan vanhaa arkipyhäjärjestelmää. Tällöin sovitaan kaupan työehtosopimuksen 23 §:n mukaan työntekijän säännöllisen viikkotyöajan nostamisesta 37,5 tunnista 38 tuntiin ja että yhden arkipyhän työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,5 tunnin sijaan 7,6 tuntia. Sopimus on voimassa kalenterivuoden kerrallaan.

Viikkotyöajan pidentäminen sopii periaatteessa yrityksiin, joissa työskentelee pääasiassa kokoaikaisia työntekijöitä. Luottamusmies ei voi sopia yksittäisen työntekijän työsopimustuntien pidentämisestä.

S-ryhmän esimiehet

S-ryhmän esimiesten työehtosopimuksen vuosivapaata koskevat määräykset ovat pitkälti samat kuin kaupan muissa työehtosopimuksissa.  Omilla määräyksillä on kuitenkin haluttu korostaa esimiesten oikeutta poiketa työvuoroluettelosta ja työaikasuojaa. Myöskään paikallista sopimista ei ole pidetty tarpeellisena koskien vapaiden pysyvää korvaamista rahana ja 38 tunnin viikkotyöaikaa. Määräykset koskevat sekä S-ryhmän kaupan esimiehiä että huoltamo- ja liikennemyymälänhoitajia.

Toimihenkilö ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella samoin säännöin kuin muutenkin kaupan työntekijät. Vuosivapaajärjestelmän mukaisena tosiasiallisena työnä pidetään kuitenkin lisäksi aikaa, joka johtuu toimihenkilön työehtosopimuksen 6 §:n 4 kohdassa tarkoitetun poikkeamisoikeuden käyttämisestä vuodenvaihteessa. Toimihenkilö ei kuitenkaan voi samoista tunneista ansaita vuosivapaata kahden kalenterivuoden puolella. Toimihenkilön tulee tehdä poikkeamisoikeudesta merkintä työaikakirjanpitoon välittömästi tai viimeistään seuraavana päivänä, erityistilanteet huomioiden. Esimerkiksi aito unohdus voi olla erityistilanne.  Seuraamusta merkinnän tekemättä jättämisestä ei seuraa, mutta merkinnän tekemistä viivytyksettä suositellaan epäselvyyksien välttämiseksi.

Vuosivapaat annetaan myös S-ryhmän esimiesten kohdalla ensisijaisesti ansaintavuoden aikana, kuitenkin viimeistään ansaintavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vain toimihenkilön pyynnöstä voidaan sopia, että vuosivapaat annetaan viimeistään ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.

Vuosivapaita annettaessa toimihenkilön kohdalla noudatetaan työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohdan työaikasuojaa koskevia määräyksiä. Vuosivapaajärjestelmä ei saa rajoittaa toimihenkilön työehtosopimuksen 6 §:n 5 kohdassa tarkoitettua ilta-, lauantai- ja sunnuntaityösuojaa eikä 4 kohdassa tarkoitettua oikeutta poiketa työvuoroluettelosta ja tasoittumisjärjestelmästä. Muun kuin toimihenkilön laatiessa työvuoroluettelon tai työajan tasoittumisjärjestelmän toimihenkilölle varataan tilaisuus ennalta esittää mielipiteensä ja vaikuttaa vapaapäiviensä sijoittumiseen. Viimeksi mainittu kirjaus on uusi ja sillä korostetaan esimiehen tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa vapaapäiviensä sijoittumiseen ennalta.

Toimihenkilön poikkeamismahdollisuus laaditusta työvuoroluettelosta tai tasoittumisjärjestelmästä antaa esimiehelle oikeuden yksikön palvelutilanteen mukaan poiketa niistä itse päättämällään tavalla.  Poikkeamisoikeus on, vaikka työvuorot tai tasoittumisjärjestelmän on laatinut joku muu kuin toimihenkilö itse, ja siinäkin tapauksessa, että ne laaditaan keskitetysti. Esimiehellä on oikeus tehdä muutos työvuoroluetteloon myös siihen sijoitetun vuosivapaan osalta. Tällöin työaikaa lyhentävä vaikutus kohdistuu siihen viikkoon, jolloin vuosivapaa todellisuudessa pidetään. Esimiehen poikkeamisoikeuden rajoissa (kuuden viikon ajanjakso) tämä voi olla esimerkiksi vasta seuraavan tasoittumisjakson aikana tai siirtyä vuodenvaihteen yli.

Kirjauksen, etteivät poissaolot muuta työvuoroluettelon mukaisia vuosivapaita, tarkoituksena on ylläpitää yhdenmukaisuus työntekijöiden työehtosopimuksen kanssa, ja vuosivapaiden kohdalla noudatetaan aikaprioriteettia. Jos työvuoroluetteloon on merkitty vuosivapaa ja toimihenkilö sen jälkeen sairastuu, katsotaan sairausaikaan sijoittuva vuosivapaa pidetyksi. Siten työvuorolistaan merkityt vuosivapaat eivät siirry sairauspoissaolojen alta esimiehenkään kohdalla myöhemmin pidettäväksi. Sairaustilanteessa ei voi enää tehdä muutoksia työvuoroluetteloon siten, että kyseessä olisikin ollut työpäivä, eikä vuosivapaa. Muutoin työvuoroluetteloon merkittyjä vapaiden ajankohtia voidaan siirtää esimiehen omalla päätöksellä.

Vuosivapaan ajalta maksetaan toimihenkilön henkilökohtainen kuukausipalkka. Toimihenkilölle ei tule ansionmenetystä vuosivapaan ajalta ja hän saa normaalin henkilökohtaisen kuukausipalkkansa, kuten työssä ollessaan.

Toimihenkilön pyynnöstä jo kertynyt vuosivapaa voidaan maksaa erillisenä rahakorvauksena tapauskohtaisesti. Tapauskohtaisella maksamisella rajataan maksaminen yksittäisiin tilanteisiin eikä vuosivapaiden korvaaminen jatkuvana rahakorvauksena ole työehtosopimuksen sallimaa eikä mahdollista myöskään paikallisesti sopimalla. Rahakorvauksen suuruus on vapaan kertymistä koskevan taulukon mukaisesti 7,5 tunnin palkkaa vastaava summa. Rahakorvaus on suoritettava toimihenkilön seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä.

Jos toimihenkilö ei ole voinut pitää sopimuksin siirtämäänsä vuosivapaata ansaintavuotta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä, maksetaan esimiehellekin rahakorvaus, joka on suoritettava toimihenkilön seuraavana normaalina palkanmaksupäivänä. Rahakorvauksen tuntipalkka saadaan jakamalla henkilökohtainen kuukausipalkka 160:lla.

Työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosivapaat korvataan vastaavasti rahana. Mikäli toimihenkilön pyynnöstä on sovittu vuosivapaan pitämisestä ennen kuin toimihenkilö on ansainnut vuosivapaata ja työsuhde päättyy toimihenkilöstä johtuvasta syystä, on työnantajalla oikeus periä maksamansa rahakorvaus takaisin.

Muut kaikkia kaupan työehtosopimuksia koskevat muutokset 1.2.2017

Lomautus

Normaali lomautusilmoitusaika on 14 päivää. Työpaikkakohtaisesti sopien voidaan ottaa käyttöön lyhyempi 7 päivän mittainen lomautusilmoitusaika. Asiasta on sovittava luottamusmiehen kanssa, mikäli luottamusmies on valittu. Lyhyempi lomautusilmoitusaika ei vaikuta työntekijän työttömyysturvaan.

Poissaolot, lyhytkestoinen sairauspoissaolo

Sairauspoissaoloista aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi yrityksessä voidaan sopia työpaikkakohtaisesti oma ilmoitus -menettelyn käyttöönotosta. Oma ilmoitus -menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta.

Sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti). Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Selviytymislauseke

Selviytymislauseke on käytettävissä paikallisesti sopimalla poikkeuksellisissa taloudellisissa kriisitilanteissa. Selviytymislausekkeen avulla on tarkoitus turvata työnantajan toiminta ja työpaikat väliaikaisen työehtojen sopeuttamisen kautta.

Muut määräykset

Lisäksi varastotyössä on mahdollista työpaikkakohtaisesti sopien ottaa käyttöön 12 tunnin säännöllinen työaika. Asiasta on sovittava luottamusmiehen kanssa, mikäli luottamusmies on valittu.

Kilpailukykysopimuksen mukainen kaupan ratkaisu

Kilpailukykysopimuksen edellyttämä työajan pidennys toteutetaan kaupan alalla uudenlaisella vuosivapaajärjestelmällä. Järjestelmä korvaa arkipyhät ja kerryttää aiempaa vähemmän vapaapäiviä. Lisäksi kaupan alan työehtosopimuksessa lisätään paikallisen sopimisen mahdollisuutta. Kaupan yritysten taloudellisten kriisien varalle on sovittu selviytymislausekkeesta. Sopimukseen sisältyy myös kirjauksia sairauslomien omailmoituksen käyttöönotosta. Kilpailukykysopimuksen mukaan nykyiset työehtosopimukset jatkuvat vielä 12 kuukautta aiemmin sovitun päättymispäivämääränsä jälkeen ilman palkankorotuksia.

Uusi vuosivapaajärjestelmä

Kaupan alalla työajan pidennys toteutuu siirtymällä uudenlaiseen vuosivapaajärjestelmään. Järjestelmällä korvataan arkipyhät ja toteutetaan kilpailukykysopimuksen mukainen 24 tunnin työajan pidennys vuositasolla ansiotasoa muuttamatta. Järjestelmän on tarkoitus astua voimaan 1.1.2017, kun työehtosopimuskausi alkaa muutoin 1.2.2017 ja päättyy 31.1.2018. Vuosivapaata aletaan ansaita, kun työsuhde on kestänyt 6 kuukautta. Yksityiskohdista on sovittu neuvoteltavan 30.9.2016 mennessä.

Kun aiemmin työehtosopimuksessa oli määritelty tietyt työaikaa lyhentävät pyhäpäivät, nyt jokaisesta tehdystä 220 työtunnista kertyy sekä kokoaikaisella että osa-aikaisella yksi 7,5 tunnin arvoinen vapaapäivä. Päiviä voi näin kertyä enimmillään 6,5 vuodessa, kun määrä oli aiemmin keskimäärin 8,4 vapaapäivää riippuen siitä, mille viikonpäiville pyhät kalenterissa sattuivat. Ne osa-aikaiset, jotka tekevät enemmän tunteja kuin heidän työsopimuksiinsa on kirjattu, hyötyvät uudesta järjestelmästä. Vaihtoehtona on paikallisesti sopia siitä, että uuden vuosivapaajärjestelmän sijaan kokoaikaisten työntekijöiden viikkotyöaika pitenee 37,5 tunnista 38 tuntiin. Käytännössä vaihtoehtoa ei välttämättä käytännössä laajemmin sovellettane. Ainakin suuremmissa yrityksissä tietojärjestelmät halutaan yleensä pitää hallinnollisesti mahdollisimman yksinkertaisina.

Työsuhteen kestettyä kuusi kuukautta työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella seuraavasti (enintään 37,5 tunnin malli):

Tehtyjen työtuntien määrä Vapaiden määrä Vapaatuntien määrä
220 1 7,5
440 2 15
660 3 22,5
880 4 30
1100 5 37,5
1320 6 45
1540 6,5 48,75

 

Ansaitut vuosivapaat annetaan ansaintavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä yhdessä tai useammassa erässä. Vuosivapaan ajalta maksetaan työntekijän normaali palkka. Sopimukseen sisältyy tarkentavia määräyksiä vapaiden antamisesta.

Majoitus-, ravitsemis- ja vapaa-ajan palveluiden alalla kokoaikaisten kolmen viikon jakson työaika nousee sopimuksen mukaan 111 tunnista 112,5 tuntiin. Tämä ei vaikuta osa-aikaisten työaikaan. Lisäksi käyttöön otetaan samantapainen vuosivapaajärjestelmä kuin kaupan alalla, tosin vapaita kertyy siinä enimmillään 7 vuodessa. Järjestely koskee myös osa-aikaisia.

Erikseen S-ryhmän esimiehet

Yksityiskohdista sovitaan esimerkiksi S-ryhmän esimiesten osalta vielä syyskuun loppuun mennessä. Heidän kohdallaan on mm. erikseen todettu, ettei uusi vuosivapaajärjestelmä rajoita toimihenkilön työehtosopimuksessa tarkoitettua ilta- lauantai- ja sunnuntaityösuojaa eikä oikeutta poiketa työvuoroluettelosta ja tasoittumisjärjestelmästä. Samoin on sovittu mm. siitä, että muun kuin toimihenkilön laatiessa työvuoroluettelon tai työajan tasoittumisjärjestelmän toimihenkilölle varataan tilaisuus ennalta esittää mielipiteensä ja vaikuttaa vapaapäiviensä sijoittumiseen.

Erikseen on kirjattu, ettei vuosivapaajärjestelmä aiheuta tulkintamuutoksia muihin työehtosopimuksen työaika- tai palkkamääräyksiin kuin arkipyhäjärjestelmää koskeviin ehtoihin. Erikseen on edelleen todettu, ettei toimihenkilöiden osalta oteta kirjauksia työpaikkakohtaiseen sopimiseen, ellei siitä erikseen vielä liittojen välillä sovita.

Oma ilmoitusmenettely

Sairauspoissaoloista aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi yrityksessä voidaan solmitun sopimuksen mukaan sopia työpaikkakohtaisesti oma ilmoitus –menettelyn käyttöönotosta. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. menettely ei koske omailmoitusjärjestelyjä, jotka on otettu käyttöön ennen 1.2.2017.

Sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti). Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Työnantaja voi velvoittaa palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloihin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä tai työkykyyn liittyvästä huolesta.

Työpaikkakohtaisesti sovittaviksi on jätetty muun ohessa se, keitä menettely koskee, kuinka toimitaan sairauden jatkuessa, kuinka monta kertaa vuodessa voi olla omalla ilmoituksella poissa, kuinka pitkäksi aikaa poissaolo-oikeus myönnetään kerrallaan yms.

Selviytymislauseke

Jos sopimuskauden aikana paikallisesti yhdessä todetaan, että yritys on vakavissa ja poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa, voidaan paikallisesti sopia työsuhteen ehtojen määräaikaisesta sopeuttamisesta työvoiman vähentämisen välttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi. Syyn pitää olla tilapäinen, työnantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva olosuhteissa tapahtunut muutos. Selviytymislausekkeen tekemisen syy ei saa olla toimialan tavanomaisesta kilpailusta aiheutuva kysynnän heikkeneminen. Ennen neuvottelujen aloittamista on mahdollisuuksien mukaan tarkistettava muut työehtosopimukseen sisältyvät paikallisen sopimisen mahdollisuudet ja vaikutukset yrityksen tilanteelle.

Selviytymissopimuksesta neuvotellaan ja sovitaan luottamusmiehen kanssa. Selviytymissopimukseen liittyy myös mm. ns. selvityssuunnitelman laatiminen ja ohjaavat määräykset siitä, mistä leikkauksista voidaan ja ei voida sopia.