Kaupan esimiesten työtaakka kasvanut koronakriisin myötä

Kaupan esimiesten työtaakka kasvanut koronakriisin myötä, työnantajien toiminta polarisoitunut

Koronakriisi on lisännyt kaupan alan esimiestyön kuormittavuutta. Sairauslomien ja lomautusten lisääntyessä peräti joka toinen esimies raportoi kasvaneen työtaakan vaikuttaneen omaan jaksamiseen. Lisäksi kysely osoitti, että kaupan alan yritykset ovat reagoineet vallitsevaan kriisiin hyvin eri tavoin.

Kaupan esimiesten neuvottelujärjestön teettämän kyselyn tulokset kertovat karua kieltä esimiesten työssään kohtaamista paineista koronakriisin keskellä. Lähes puolet (49 %) kyselyn vastaajista ilmoitti, että koronakriisin myötä työvuoroissa oli aiempaa vähemmän henkilöstöä, vaikka asiakasmäärät ovat saattaneet kasvaa.

Esimiesten työtaakkaa ovat kasvattaneet alaisten lomautusten ja sairaslomien lisäksi muun muassa yksintyöskentelyn lisääntyminen ja myymälätilojen tiukentuneet siivousvaatimukset, jotka ovat monissa paikoissa siirretty henkilökunnan vastuulle. Puolet (50 %) kyselyyn vastanneista esimiehestä kertoikin oman jaksamisensa olleen koetuksella koronakriisin aikana. Monilta on odotettu aikaisempaa enemmän läsnäoloa ja tavoitettavuutta työajan ulkopuolella, myös lomautusten aikana. Kyselyn perusteella kaksi kolmesta ei ehdi muutoinkaan enää nykyisin pitämään taukojansa työpäivän aikana ja kolmanneksella työ valuu lainvastaisesti myös vuosilomalle. Viimeisen vuoden aikana sairaana tai puolikuntoisena töihin on joutunut tulemaan puolet vastaajista.

Esimiesten vastauksista kävi ilmi työnantajien toimineen hyvin eri tavoin kevään ja kesän aikana. Osa yrityksistä lomautti työntekijöitä ja vähensi henkilöstön tuntimääriä. Henkilöstölle annettu ohjeistus koettiin useinkin epäselväksi ja ristiriitaiseksi. Joitakin työnantajia kritisoitiin siitä, ettei henkilöstölle tarjottu riittävää suojavarustusta töiden tekemiseen. Sen sijaan parhaimmissa työpaikoissa henkilöstöä palkittiin esimerkiksi palkallisin vapain jaksamisen lisäämiseksi ja suojavarusteita tarjottiin myös kodin ja työpaikan välisille työmatkoille.

Neuvottelujärjestö edellyttää, että tilanteen ollessa edelleen ajankohtainen kaikkien työnantajien on pikaisesti tehtävä selkeät suunnitelmat siihen, miten työn kuormittavuutta jaetaan tasaisemmin ja henkilöstön jaksamista tuetaan.  Myös kriisiviestinnän tulee olla yksiselitteistä ja oikea-aikaista. Neuvottelujärjestö korostaa, että lakisääteisten taukojen pitämättä jättäminen ja työvuoron jälkeen tavoitettavissa oleminen on palkatonta työtä, jota kenenkään ei tulisi hyväksyä.

Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestön kysely tehtiin elokuussa 2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 1039 KEY:n ja PAMin jäseninä olevaa kaupan esimiestä. Kattavuus on noin viidennes koko maan vähittäiskaupan esimieskunnasta.

Kaupan esimiesten neuvottelujärjestö on Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kaupanalan esimiesliitto KEY yhteistyöjärjestö, joka toimii kaupan alan vaikuttajan ja esimiesten edunvalvontajärjestönä. Järjestö on perustettu syksyllä 2018.

Lisätiedot:

Mika Valkonen, Kaupan esimiesten neuvottelujärjestön varapuheenjohtaja ja KEY:n toiminnanjohtaja, puh. 050 049 3578

Annika Rönni-Sällinen, Kaupan esimiesten neuvottelujärjestön puheenjohtaja ja PAMin puheenjohtaja, puh. 050 378 0270

 

Kaupan esimiesten edunvalvonta tiivistyy

Palvelualojen ammattiliitto PAM ja Kaupanalan esimiesliitto KEY ovat päättäneet uudesta kumppanuudesta. Uusi neuvottelujärjestö, joka syntyi elokuussa perustavan kokouksen tuloksena, toimii kaupan alan vaikuttajana ja esimiesten edunvalvontajärjestönä.

Perustamiskokous pidettiin 24.8.2018, jossa neuvottelujärjestölle valittiin ensimmäinen hallitus. Se kokoontui välittömästi, asetti suuntaviivat järjestön toiminnalle ja kävi samalla läpi tulevaisuuden skenaarioita. 

Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestön puheenjohtajaksi valittiin Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAMista ja varapuheenjohtajaksi Mika Valkonen Kaupanalan esimiesliitosta KEY:stä.

– Uuden neuvottelujärjestön tehtävänä on vaikuttaa kaupan alalla ja erityisesti toimia alan esimiesten edunvalvojana työelämässä, sanoo uudeksi puheenjohtajaksi valittu Ann Selin.

Neuvottelujärjestön tarpeellisuus tuli korostuneesti esiin, työehtosopimustilanteen muututtua kaupan esimieskentässä. S-ryhmän erillinen esimiessopimus päätyi työnantajien tahdosta edellisen sopimuskauden loppuun. Nykyisin kaikkiin kaupan esimiehiin noudatetaan vähittäiskaupan esimiehiä koskevaa työehtosopimusta, jonka osapuolia ovat perinteisesti olleet Kaupan Liitto ja PAM, ja nyt liityntäsopimuksen kautta myös KEY on kyseisen sopimuksen osapuoli.

– PAMilla ja KEY:llä on yhteiset intressit toimia jäsenten hyväksi. Molemmat haluavat olla mukana turvaamassa esimiesten edunvalvontaa myös työehtosopimusten kautta. Neuvottelujärjestön kautta tämä yhteistyö on luontevaa toteuttaa, Selin sanoo.

– Olemme nykytilanteessa tiedostaneet uusien toimintamuotojen tarpeen erityisesti viestinnän, koulutuksen, tutkimuksen ja paikallisen yhteisen tekemisen suhteen, Valkonen lisää.

Neuvottelujärjestön hallitus koostuu kuudesta varsinaisesta jäsenestä ja kuudesta henkilökohtaisesta varajäsenestä. Jäsenillä on vankkaa kokemusta ja asiantuntemusta sekä edunvalvonta- että järjestäytymistyöstä ja kaupan alasta.

Hallituksen kokoonpano on:

Puheenjohtaja (henkilökohtainen varajäsen):
Ann Selin, PAM (Niina Koivuniemi, PAM)

Varapuheenjohtaja (henkilökohtainen varajäsen):
Mika Valkonen, KEY (Ari Kinnunen, KEY)

Varsinaiset jäsenet (henkilökohtaiset varajäsenet):
Jaana Ylitalo, PAM (Mia Suominen, PAM)
Heidi Lehikoinen, PAM (Jaana Manninen, PAM)
Sirpa Laakso, PAM (Tarja Puotsaari, PAM)
Riitta Nordman, KEY (Irene Karppinen, KEY)

 

Ensimmäisessä kokouksessa hallitus hyväksyi vähittäiskaupan esimiesten luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun valintaohjeet.

Työehtosopimusratkaisun mukaisesti esimiehillä voi olla nykyisin yksi yhteinen luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, joten valinnan pelisäännöistä oli ensi töinä päätettävä. Liittojen intressissä on edelleen vankistaa esimiesten omia edustusorganisaatioita. 
Kokouksessa keskusteltiin laajasti myös yhteistoiminnan muista muodoista.

Ensimmäinen neuvottelujärjestön puitteissa järjestettävä jäsentilaisuus Kaupan esimiesten koulutus- ja neuvottelupäivät pidetään 29.–30.9.2018 Tampereella.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Mika Valkonen, Kaupanalan esimiesliitto, puh. 0500 493 578
Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto
(haastattelupyynnöt Anita Hellman, puh. 044 765 8177)

Kaupan esimiesten työehtosopimus Kaupan liiton ja Kaupanalan esimiesliiton välillä solmittu

 

KAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS KAUPAN LIITON JA KAUPANALAN ESIMIESLIITON VÄLILLÄ SOLMITTU

Yrityskohtaisen työehtosopimuksen tilalle yleissitova työehtosopimus
Kaupan liiton ja Kaupanalan esimiesliiton välillä on toukokuun lopussa allekirjoitettu työehtosopimuksen oikeusvaikutuksin sopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen soveltamisesta Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n kyseisen sopimuksen soveltamispiirissä oleviin jäseniin.
Työehtosopimusta noudatetaan koko kaupan kentässä vähittäiskaupassa työskenteleviin kaupan esimiehiin. Se korvaa myös liiton aikaisemmin neuvotteleman S-ryhmän oman kaupan esimiesten työehtosopimuksen. Kaikkia kaupan esimiehiä koskee nyt yksi yhteinen työehtosopimus.
Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimusta noudatetaan vähittäiskauppaa harjoittavissa yrityksissä. Sopimus koskee työaikalain alaisia vähittäiskaupan esimiehiä sekä Kaupan työehtosopimuksessa tarkoitettujen pika- ja noutotukkujen esimiehiä. Työehdot määräytyvät Kaupan työehtosopimuksen myyjien määräysten mukaan.
Kyseessä on osallisuus yleissitovana vähittäiskaupan alalla sovellettavaan työehtosopimukseen. Liiton jäseninä on maassamme eri vähittäiskauppaliikkeiden palveluksessa kaikkiaan yli 3.200 esimiestä 5.200 mahdollisesta henkilöstä. Yleissitovan työehtosopimuksen piirissä on jäsenistämme siten yli 60 %.
Tämän lisäksi KEY:n jäseninä on reilusti yli 1000 ylempää kaupan toimihenkilöä, joiden edunvalvonta perustuu yksilötason sopimiseen, sekä vajaat 3.000 alemman tason vastuullisissa tehtävissä toimivaa toimihenkilöä, joiden ehdot luetaan kaupan pääsopimuksesta. Vajaa 700 esimiestä on majoitus- ja ravitsemisalalta. Siitä riippumatta, kuka työehtosopimuksen on milloinkin solminut, asiat on hoidettu. Nyt olemme kuitenkin myös muodollisesti Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen osapuoli.
Nyt allekirjoitettu ns. liityntäsopimus tulee takautuvasti voimaan 1.2.2018 lukien ja se on voimassa 31.1.2020 saakka. Saman ajan siis kuin kaupan muutkin työehtosopimukset.

Palkankorotukset
Palkankorotukset määräytyvät Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen mukaan. Vähittäiskaupan esimiesten henkilökohtaisia palkkoja on korotettu 1.4.2018 lukien 1,6 % ja korotetaan saman verran vastaavasti seuraavan kerran 1.4.2019.

Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut
Sopimuksen soveltamispiirissä olevat esimiehet voivat valita keskuudestaan luottamusmiehen. Aikaisemmin tilanne Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen soveltamisalueella on ollut epäselvä. Erillisiä luottamusmiehiä esimiesten keskuudesta ei ole liioin valittu kuin osuustoiminnan puolella.
Nyt vähittäiskaupan yrityksissä voidaan alkaa hetikin valitsemaan omia luottamusmiehiä. Vain valinnat S-ryhmässä on tehty vuoden alussa jokaisessa osuuskaupassa. S-ryhmän puolella työehtosopimuksen mukaiset luottamusmiehet (ja työsuojeluvaltuutetut) on valittu KEY:n esimiesjäsenistä.
Esimiesten luottamusmiehen Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen soveltamisalalla voivat työehtosopimuksen nojalla valita vain joko Palvelualojen ammattiliitto tai Kaupanalan esimiesliitto. Samassa yrityksessä ei voi olla kuin yksi esimiesten keskuudestaan valitsema luottamusmies. Kyseisen valinnan suorittaa Palvelualojen ammattiliiton ja Kaupanalan esimiesliiton yhteinen vaalitoimikunta.
Valittu esimiesten luottamusmies edustaa tällöin molempiin liittoihin kuuluvia esimiehiä toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Luottamusmiesten valinnassa noudatetaan yhteisesti erikseen sovittuja menettelyjä.
Jos esimiehet eivät halua valita itselleen luottamusmiestä, heitä edustaa työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusmies. Tällöin myös esimiehillä on oikeus äänestää luottamusmiesvaaleissa. Kyseisen työntekijöiden keskuudestaan valitseman luottamusmiehen toimikausi esimiesten edustajana päättyy kuitenkin välittömästi esimiesten valitessa itselleen työehtosopimuksen soveltamisalueella oman luottamusmiehen. Esimiesten valitsema oma edustaja on ensisijainen.
Mikäli esimiesten itselleen valitseman luottamusmiehen tilalle ei enää valita omaa edustajaa, edustaa häntä siitä lukien työntekijöiden keskuudestaan valitsema luottamusmies. Silti sekä Palvelualan ammattiliitto että Kaupanalan esimiesliitto huolehtivat kaikissa tilanteissa itse omien jäsentensä mahdollisista erimielisyysneuvotteluista ja oikeusapupäätöksistään.
Luottamusmiehiin ja heille maksettaviin korvauksin noudatetaan Kaupan työehtosopimuksen osana olevaa luottamusmiessopimusta. Toimikausi on kaksi vuotta. Seuraavat vaalit pidetään vuoden 2019 lopulla.
Työsuojeluvaltuutettuun, korvauksiin ja työstävapautusaikoihin noudatetaan vastaavasti Kaupan työehtosopimuksen osana olevaa Työsuojelun yhteistoimintasopimusta. Esimiehet voivat valita keskuudestaan oman työsuojeluvaltuutetun ja hänelle kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltuutetun valinnan osalta periaatteet ovat vastaavat kuin luottamusmiehen kohdalla. Toimikausi on pääsäännön mukaan kaksi vuotta, mutta enintään neljä vuotta, jos tapaa on vakiintuneesti noudatettu.

Jäsenmaksuperintä
Esimiehen pyynnöstä työnantaja pidättää Kaupanalan esimiesliitto KEY ry:n jäsenmaksut Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen soveltamisalueella ja tilittää ne liiton pankkitilille. Perinnässä noudatetaan Kaupan työehtosopimuksen osana olevaa Sopimusta ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä. Vähittäiskaupan työnantajat ovat siten velvollisia perimään jäsenmaksun suoraan esimiehen palkasta. Käytännössä tilanne ei muutu monessakaan yrityksessä nykyisestä.

Vähittäiskaupan esimiesten tes

Kaupan sopimusratkaisu 1.2.2018-31.1.2020

Ratkaisu ja tekstimuutokset tarkasti ovat liiton jäsenille tarkoitetuilla jäsensivuilla luettavissa.

 Palkankorotukset

Esimiesten henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.4.2018 alkaen 1,6 % ja toisen kerran sopimuskaudella 1.4.2019 alkaen 1,6 %.

Työsuhteessa olevien kokoaikaisten työntekijöiden ja toimihenkilöiden kuukausipalkkoja korotetaan 1.4.2018 lukien 42 EUR ja tuntipalkkoja 26 senttiä. Osa-aikaisille suhteutettua kuukausipalkkaa saaville työntekijöille korotus tulee heidän työaikaan suhteutettuna. Palkkoja korotetaan samalla tavalla 1.4.2019. Taulukkopalkkoja korotetaan samoina ajankohtina 1,6 %. Uudet palkkataulukot päivitetään liiton nettisivuille.

Työaikalisiä ei koroteta sopimuskaudella.

 

Esimiehet keskeiset tekstimuutokset

 

Esimiehelle voidaan sopia puolin ja toisin noudatettavaksi 1 kuukauden irtisanomisaika. Jos työnantajan irtisanomisaika on Kaupan työehtosopimuksen 5 § 1. kohdan nojalla pidempi kuin tämän kohdan nojalla sovittu 1 kuukauden irtisanomisaika, työnantajan on noudatettava pidempää irtisanomisaikaa.

Esimiehen palkan tulee olla korkeampi kuin hänen alaistensa, ellei tästä poikkeamiseen ole perusteltua syytä.

Työnantaja ja esimies keskustelevat vuosittain palkkauksesta ja sen määräytymisen perusteista.

Hälytysraha määräytyy Kaupan työehtosopimuksen myyjien määräyksen mukaan.

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimuksen osana noudatetaan Kaupan työehtosopimuksen 24 §:n mukaisia sopimuksia (paikallinen sopiminen).

Esimiehen työtehtävän niin edellyttäessä, työnantaja hankkii vakinaiselle esimiehelle työasun.

Työnantaja huoltaa työasun, ellei esimiehen kanssa korvausta vastaan sovita toisin.

Vähittäiskaupan esimiehille ja varasto- ja kuljetusesimiehille on kirjattu oikeus valita keskuudestaan luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.

Muita Kaupan työehtosopimuksen keskeisiä tekstimuutoksia työehdoissa noudatetaan pääsääntöisesti esimiehiin.

 

Keskeiset tekstimuutokset

 

Osa-aikaisten työajan tarkastelu

Osa-aikaisen työntekijän työsopimuksessa sovittuja tunteja ja tehtyä työaikaa on verrattava keskenään puolen vuoden jaksoissa. Jos tarkasteltava työaika ei vastaa työsopimuksessa sovittua, tulee työnantajan perustella merkittävät erot kirjallisesti. Pidempi työaika pitää päivittää työsopimukseen, kuten tähänkin asti. Paikallisesti voidaan sopia myös pidemmästä, enintään vuoden mittaisesta tarkastelujaksosta.

Muun muassa lisätyön tarjoamisen periaatteet ja niiden toimivuus sekä osa-aikaisten työntekijöiden tehtyjen työtuntien määrä, kehitys ja arvio kehittymisestä tulee käydä läpi luottamusmiehen kanssa

 

Työaikoihin

Yötyöstä tulee sopia työntekijän kanssa. Työnantaja voi kuitenkin määrätä yötyöhön, jos yövuoroa ei muutoin saada täytettyä. Yövuoro ei lähtökohtaisesti saa alkaa tai päättyä klo 01 ja 05 välisenä aikana. Työnantajalla on velvollisuus tietyin edellytyksin järjestää kuljetus yötyöntekijälle

Työvuorosuunnittelun työhyvinvointivaikutuksia on korostettu mm. lisäämällä työntekijän vaikutusmahdollisuuksia työvuorosuunnitteluun sekä työvuorojen kiertoa ja vapaapäivien sijoittamista koskevilla suosituksilla

Työvuoron on oltava vähintään 4 tunnin pituinen. Työntekijän pyynnöstä tai perustellusta syystä se voi olla tätä lyhyempi. Perusteltu syy on käytävä työntekijän kanssa läpi ennen työvuoroluettelon laatimista.

Työehtosopimuksessa todetaan, että liukuvan työajan tarkoituksena on antaa työntekijälle itsenäinen päätösvalta päivittäisen työajan alkamis- ja päättymisajoista.

Vuosivapaajärjestelmän palkallisten päivien enimmäismäärä nousee 7 päivään. Nyt se on ollut 6,5 päivää.

Käytettäessä enintään 8 viikon pituisia työajan tasoittumisjaksoja työvuoroluettelon ilmoitusaika voidaan lyhentää paikallisesti sopien yhdeksi viikoksi nykyisen kahden viikon sijasta. Sopijaosapuolena työntekijöiden puolelta on luottamusmies. Jos luottamusmiestä ei ole, sovitaan asiasta asianomaisen henkilöstöryhmän kanssa

Paikallisesti sopien voidaan ottaa käyttöön 27-52 viikkoa pitkä työajan tasoittumisjakso. Sopimus voidaan solmia enintään 52 viikon määräajaksi ja se päättyy määräajan lopussa ilman erillistä irtisanomista. Jaksoa voidaan soveltaa vain niihin vakituisiin tai vähintään vuoden pituisella määräaikaisella sopimuksella oleviin työntekijöihin, joiden työaika on vähintään 35 tuntia viikossa. Osa työajan tasoittamisesta täytyy toteuttaa kokonaisina vapaapäivinä. Käyttöönotolle tulee olla toimipaikan tuotanto- tai palvelutoimintaan liittyvä perusteltu syy. Käyttöönotosta on sovittava luottamusmiehen kanssa. Jos luottamusmiestä ei ole, sovitaan asiasta asianomaisen henkilöstöryhmän kanssa.

Työnantaja voi yksipuolisesti päättää 38 tunnin viikkotyöajan ja arkipyhäjärjestelmän käyttöönotosta vuosivapaajärjestelmän sijasta

 

Paikallinen sopiminen

Paikallisesti sovituista asioista ei tule osa työntekijän työsopimusta. Paikallisen sopimuksen voi aina irtisanoa ilman, että se vaikuttaa työntekijän työsopimukseen. Työpaikkakohtainen sopimus on siis erillinen asiakirja.

 

 

Muuta

 

Esteeksi hoitaa sairasta lasta rinnastetaan myös työttömyysturvalain tarkoittamiin aktiivitoimiin osallistuminen

Sairaana työntekijän oma ilmoitus riittää selvitykseksi poissaolosta silloin, kun terveyspalveluja ei ole saatavilla esimerkiksi iltaisin, öisin, viikonloppuisin tai pyhäpäivinä.

Työehtosopimuksessa on sovittu työkyvyttömyyteen liittyvän korvaavan työn pelisäännöistä. Korvaavaa työtä voidaan teettää ainoastaan työntekijän suostumuksella

Koeaika on edelleen enintään 4 kuukautta (työsopimuslain mukaisesti koeaika voi olla 6 kuukautta). Työnantaja voi kuitenkin pidentää koeaikaa työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi enintään kuukaudella kutakin 30 kalenteripäivän poissaolojaksoa kohden. Pidennyksestä on ilmoitettava työntekijälle.

Kielilisä on 1.4.2018 tai sen jälkeen alkavissa työsuhteissa 3 % taulukkopalkasta/kieli. Tavanomaista paremmasta kielitaidosta maksetaan 2 % suurempaa lisää. Aiemmin kielilisää saaneiden lisä säilyy entisen suuruisena.

S-ryhmä selittelee – toiminta ryhmän omienkin arvojen vastaista

Lue mediassa käytyä keskustelua asiasta.

 

S-ryhmä selittelee – toiminta ryhmän omienkin arvojen vastaista.

Tätä S-ryhmä ei itse kertonut.

Tiedote.

S-ryhmä on irtisanonut kaupparyhmän oman S-ryhmän kaupan esimiesten työehtosopimuksen. Kaupanalan esimiesliitto Key ry on solminut yhdessä Palvelualan ammattiliitto PAM:n kanssa kyseisen työehtosopimuksen. S-ryhmän kaupan esimiehistä KEY:hyn on järjestäytynyt vajaat 1000 S-ryhmän esimiestä eli peräti noin 80 %.

Kaupanalan esimiesliitto katsoo S-ryhmän toiminnan esimiesten työehtosopimusasiassa olevan arvotonta ja kunniatonta. SOK-yhtymän omien eettisten periaatteiden mukaan toiminnan mm. suhteessa sidosryhmiin tulisi olla avointa ja rehellistä.

– Yritys, joka mielellään viestii asiakkailleen arvoistaan, ei toimi tällä tavalla, jos se edustaa väittämiään arvoja. Teot kertovat enemmän kuin sanat.  Neuvottelut työehtosopimuksesta katkaistaan ennen kuin niitä on aloitettu. Vuosikymmenten yhteistyö aiotaan lakkauttaa ilmoitusasiana.  Osa väestä ollaan siirtämässä työehtosopimustoiminnan ulkopuolelle. Edustusjärjestelmät on kyseenalaistettu.  Kaikki on suunniteltu selän takana ja asiasta kerrotaan samalla kun tiedotustilaisuuksia jäsenkunnalle jo pidetään. Tiedottaminenkin omalle henkilökunnalle on työnantajankin myöntämällä tavalla sisältänyt virheellistä informaatiota, kokoaa toiminnanjohtaja Mika Valkonen.

S-ryhmän työehtosopimuksen lakatessa päättyisi päällikön rajoitettu oikeus päättää itse työajoistaan. Samalla suoja pakkosiirtoja vastaan myös katoaisi. Palkkausjärjestelmät korvattaisiin muilla järjestelmillä.

-Myyntiin perustuvat palkkataulukot ovat taanneet vuosien saatossa selvitystemme mukaan hyvin palkka-tasa-arvoa ja tulevaisuus jää nyt arvailujen varaan. Kun selitetään, ettei työehtosopimuksen korvaamisella toiseen ole vaikutuksia palkkaukseen, uskon tällä hetkellä enemmän joulupukkiin. Kun käyttöön otetaan uusi vaativuusarviointiin perustuva järjestelmä, en pysty sulkemaan pois vaihtoehtoa, että sen jälkeen, kun päällikkö on ensin siirretty vastentahtoisesti toiseen toimipaikkaan, huomataan, että ei tämä sinun toimipaikkasi nyt taida enää olla yhtä vaativa ja se täytyy huomioida myös palkassa, ennustaa Valkonen.

S-ryhmän mukaan oma esimiesten työehtosopimus ei enää vastaa nykyajan vaatimuksia. S-ryhmää hiertää erityisesti se, että esimiehet saavat päättää osin itse työajoistaan.

-Selvempää viestiä suhtautumisesta avainhenkilöstönsä jaksamiseen ja tapaan tehdä työtä ei oma työnantaja voisi palkollisilleen lähettää. S-ryhmän esimiehet ovat ainakin selvitysten mukaan tehneet kaikista kaupparyhmittymistä eniten palkatonta työtä viikossa. Jos S-ryhmä perustelee suojamääräyksistä luopumista – kuten on julkisuudessa jo tehnyt – tasapuolisuudella, ei oikeudenmukaisuus ole ainakaan yksi ryhmän arvoista.  Vaikka nyt ei ole jossain ymmärretty, viestitään siitä, ettei omaan henkilöstöön luoteta.

– En edes tiedä, mistä löytyvät ne S-ryhmän esimiehet, jotka eivät tekisi työtä myös epäsäännöllisenä työaikana vähintään kotona ja lomillaan, vastaa Valkonen kritiikkiin työntekemisen luonteesta. Muutoinkaan en logiikkaa ymmärrä. Vaikka S-ryhmä kertoo tietävänsä, että esimiehet tekevät laajasti työtä iltaisin ja viikonloppuisin, on epäily siitä, etteivät kaikki, peruste irtisanoa koko sopimus.

– Huonosti harkittu kaupan sopimuskierroksen avaus. Kun S-ryhmä on ollut edelläkävijä hyvässä, se ottaa nyt askelia taaksepäin mieltämättä mitä on henkilöstön arvostus. Odotamme paluuta neuvottelupöytään. Olemme olleet koko ajan valmiita keskustelemaan ja sekin on tiedetty toisella puolella pöytää.  Voi olla ettei säästöjä asiassa haeta, mutta mitäpä esimieskunnan halpuuttaminen iltaisin ilman lisiä muutakaan on.

Lisätiedot:

toiminnanjohtaja OTT, VT Mika Valkonen, Kaupanalan esimiesliitto, mika.valkonen(at)esimiesliitto.com p. 0500 493578

Kaupanalan esimiesliitto Key ry on valtakunnallinen kaupanalan sekä matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden esimiesten etujärjestö. Liiton jäsenmäärä on noin 8.000. Jäsenistö koostuu kaupan eri esimies- ja johtotehtävissä työskentelevistä toimihenkilöistä. Liitto on keskusjärjestö SAK:n jäsenjärjestö.

 

Myös Palvelualojen ammattiliitto on ottanut asiaan kantaa:

PAMin hallitus: Luottamus työnantajiin murenemassa