Olli Keskisen koulutuskiertue jatkuu lokakuussa 2020

Olli Keskisen spoken word 2020 koulutuskiertue jatkuu lokakuussa

Ollia pääset seuraamaan taas syksyllä 2020 seuraavilla paikkakunnilla:

  • Jyväskylä 6.10.2020 klo 18 Original Sokos Hotel Alexandra
  • Seinäjoki 7.10.2020 klo 18 Original Sokos Hotel Lakeus
  • Pori 14.10.2020 klo 18 Original Sokos Hotel Vaakuna
  • Lappeenranta 20.10.2020 klo 18 Original Sokos Hotel Lappee
  • Joensuu 21.10.2020 klo 18 Original Sokos Hotel Kimmel
  • Mikkeli 22.10.2020 klo 18 Original Sokos Hotel Vaakuna

Tilaisuus on maksuton ja kestää väliaikoineen noin kaksi tuntia. Väliajalla on tarjolla virvokkeita ja pientä iltapalaa. Ilmoita samalla oma tai seuralaisesi erityisruokavalio.

ILMOITTAUDU

Millainen on työyhteisö, jossa kukaan ei valita tai stressaa?

Kuvittele työpäivä, jossa yksilöt tarttuvat härkää sarvista, hoitavat itse oman hyvinvointinsa ja lyövät tuloksia pöytään. Olli Keskisen riemukkaan hauska spoken word puhe-esitys on takuuvarma hitti, joka elää kuulijoiden puheissa vielä pitkään esityksen jälkeen. Ollin tarinoiden punainen lanka, paremman työpäivän idea, on se, että meidän tulisi tehdä yhä parempaa tulosta yhä vähemmällä vaivalla.

Ollin omakohtaiset kertomukset lähtevät liikkeelle vuodesta 1991, kun hän perusti Kummeli-ryhmän yhdessä Heikki Silvennoisen kanssa. Ryhmän yksinkertaiset mutta vaativat työskentelytavat osoittautuivat nopeasti poikkeuksellisen tuottaviksi. Pienessä tiimissä jokaisen oli pakko toimittaa sovitut asiat, eikä valittamista tai vastuun välttelyä voitu suvaita lainkaan. Kurinalaisuus ruokki luovuutta ja loi kiireetöntä ilmapiiriä, jossa oli hyvä tehdä töitä. Ja mikä tärkeintä: pienen firman kassa pysyi kunnossa.

Olli pohtii terävästi suomalaista arvomaailmaa, hyvinvoinnin ihannetta, yksilökeskeisyyttä, stressiä, kiirettä ja paineita. Yleisö pääsee useampaan otteeseen tarkistamaan omia asenteitaan.

 

Kaupan sopimusratkaisu 2020-2022

Kaupan uudet työehdot 2020-2022 ja koronatilanteesta johtuvat väliaikaiset poikkeukset siihen

Kaudelle 2020-2022 sovittu kaupan alan työehtosopimusratkaisu nostaa palkkoja huhtikuun alusta ja tuo työntekijöille lisää vuosivapaapäiviä. Koronavirustilanteessa johtuen ratkaisuun on tehty väliaikaisia muutoksia, joita on voitu alkaa soveltaa 19.3.2020 lukien ja joita sovelletaan näillä näkymin 31.5.2020 asti. Uusia lainsäädännön muuttamisesta johtuvia väliaikaisia muutoksia, jotka tulevat olemaan voimassa vuoden loppuun asti, sovelletaan rinnalla tai sijasta sen mukaan kuin niistä lähiaikoina säädetään. Koronatilanne on heijastunut myös maaliskuun lopussa päättyvän matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevan työntekijöiden ja esimiesten työehtosopimukseen. Osapuolten kesken on sovittu sen jatkamisesta entisin ehdoin ja siis myös ilman palkankorotuksia 30.9.2020 saakka. Samalla on kuitenkin sovittu kaupan alaa vastaavasti lomautusilmoitusajan ja yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluaikojen lyhentämisestä sekä sairauspoissaolon omailmoitusmenettelyn laajentamisesta.

Kaupan palkankorotukset

Huhtikuun 1. päivänä työntekijöiden, toimihenkilöiden ja esimiesten taulukkopalkkoja ja henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 2,0 % ja vuoden kuluttua 1.4.2021 palkkoja korotetaan 1,3 %. Työaikalisiä ei koroteta sopimuskauden aikana.  Palkankorotukset ovat historiallisesti puhtaasti prosenttiperusteisia, mikä merkitsee osaamisen tunnustamista korotuksen perusteena.

Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan kertaluonteisesti 1.4.2020 alkaen 3,3 %.

Muutoksia vuosivapaajärjestelmään

Uusi työehtosopimus tuo muutoksia kaupan kentän vuosivapaajärjestelmään. Vuosivapaajärjestelmässä kiky poistettiin muokkaamalla vuosivapaajärjestelmän ansaintaportaita ja vuosivapaiden määrää. Jatkossa vuosivapaiden enimmäismäärä vuodessa on 9 nykyisen 7 sijaan.

Arkipyhäjärjestelmä on edelleen vaihtoehtona vuosivapaajärjestelmälle. Työnantaja voi päättää sen käyttöönotosta. Arkipyhäjärjestelmissä olevien kokoaikaisten työntekijöiden työaika lyhennettiin aikaisemmasta 38 tunnista 37,5 tuntiin. Vuosivapaata ja arkipyhäjärjestelmää koskevat muutokset tulevat voimaan vasta 1.1.2021.

Joustava kokoaikatyömalli

Uusi joustavan kokoaikatyön malli antaa mahdollisuuden siihen, että useammalle saataisiin kokoaikatyö. Määräykset vaikuttavat osa-aikaisten työsuhteissa. Joustavasta kokoaikatyöstä sovitaan paikallisesti työntekijän ja työnantajan välillä. Järjestelmässä alle 37,5 tuntia tekevälle työntekijälle maksetaan täysi kuukausipalkka.

Työntekijä sitoutuu ottamaan työvuorolistaan merkittyjen tuntien lisäksi nk. joustotunteja niin, että tunteja on yhteensä kokoaikatyön verran. Työvuorolistassa on oltava vähintään 22,5 tuntia/vko ja joustotunneista on ilmoitettava vähintään 24 tuntia ennen vuoron alkua. Työntekijä voi kieltäytyä tunneista esim. silloin, jos hänen kanssaan on sovittu vapaasta.

Koeaika pitenee 6 kuukauteen

 Koeajan enimmäispituus pitenee lain sallimaan 6 kuukauteen nykyisestä 4 kuukaudesta.

Lepoaikamääräykset ja jaksaminen

Vuorokausilepoa on pidennetty. Vuorokausilepo työvuorojen välissä on edelleen 11 tuntia. Työntekijä ja työnantaja voivat sopia työpaikkakohtaisesti vuorokausilevon lyhentämisestä enää 8 tuntiin entisen 7 tunnin sijasta. Kertaluonteisesti työntekijän kanssa voidaan sopia 7 tunnin vuorokausilevosta.

Ns. ”työputket” lyhenevät jatkossa. Vapaapäivien välissä voi olla enintään 8 työpäivää nykyisen 9 työpäivän sijaan. Työpaikkakohtaisesti voidaan kuitenkin sopia 10 peräkkäisestä työpäivästä ilman vapaapäivä. Työntekijän kanssa voidaan kertaluontoisesti sopia 11 työpäivästä. 8 työpäivän enimmäismäärä koskee myös varastotyöntekijöitä. Varastotyöntekijöiden osalta voidaan kuitenkin edelleen sopia työpaikkakohtaisesti enintään 12 peräkkäisestä työpäivästä.

Tasoittumisjakson vapaapäivämääräyksiä on selvennetty. Tasoittumisjakson aikana on oltava vähintään yhtä monta työehtosopimuksen mukaista vapaapäivää kuin jaksossa on viikkoja. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 4 viikkoa pitkässä tasoittumisjaksossa vapaapäiviä (viikkolepopäivä ja työehtosopimuksen mukainen vapaapäivä) tulee olla 4*2 eli 8.

Työvuoroluetteloiden saaminen

Työvuoroluettelo julkaistaan jatkossakin vähintään 2 viikkoa ennen työviikon alkamista. Jos tasoittumisjakso on 19 viikkoa tai enemmän, työvuoroluettelo annetaan tiedoksi 3 viikkoa ennen työviikon alkamista. Aiemmin 3 viikon ilmoitusaika oli 9 viikkoa ja sitä pidemmissä tasoittumisjaksoissa.

Työpaikkakohtaisesti voidaan jatkossa sopia myös ao. pitkissä tasoittumisjaksoissa, että työvuoroluettelo annetaan tiedoksi vähintään viikkoa ennen työviikon alkamista. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan. Jos luottamusmiestä ei ole, sopimus viikon ilmoitusajasta tehdään asianomaisen henkilöstöryhmän kanssa.

Työtapaturmat

Jos työntekijä on työtapaturman vuoksi työkyvytön, hänellä on oikeus 4 viikon palkalliseen jaksoon siitä riippumatta, mikä on työsuhteen kesto. Aikaisemmin alle 3 kuukautta kestäneissä työsuhteissa palkallinen jakso on ollut tätä lyhyempi myös työtapaturmatilanteissa.

Tarkennuksia myös

  • työsopimustuntien korottamisen toteutusajankohtaan
  • mahdollisen 27-52 viikon tasoittumisjakson tilanteeseen
  • varallaoloon ja hätätyöhön
  • työajan enimmäismäärien tarkasteluun
  • oikeuteen saada palkka hammaslääkärikäynnin ajalta
  • vuosilomalain mukaisten lisävapaapäivien maksamiseen
  • palkkausjärjestelmän uudistamista pohtiva työryhmä jatkaa työtään
  • esimerkkiohjeet häirinnän ja seksuaalisen häirinnän varalta
  • selvitetään ammatillisen osaamisen kehittämistä
  • työryhmä arvioimaan työntekijöiden työssä jaksamista sekä ergonomista ja työyhteisölähtöistä työvuorosuunnittelua sekä työvuorosuunnittelun kokeilumalleja
  • kesäharjoitteluohjelma ”Tutustu työelämään ja tienaa –sopimus vuosille 2020 ja 2021”
  • ulkopuolisen työvoiman käytön keskustelun periaatteisiin
  • luottamusmiesten tiedoksisaantioikeuden laajuuteen ja neuvotteluvelvoitteeseen
  • työasujen hankkimisen sijasta voidaan sopia korvaavista järjestelyistä

Erikseen kaupan esimiesten osalta

Kaupan myyjien sopimusehdot heijastuvat viittausten kautta myös esimiesten työehtoihin. Vähittäiskaupan esimiesten osalta muutokset aikaisempaan ovat muutoin vähäiset, vaikka periaatteellisesti merkittävät. Työehtosopimuksen soveltamisala laajenee siten, ettei esimiehen määritelmä enää edellytä tulosvastuuasemaa. Lisäksi yleiskorotukset tulevat jatkossa samaan aikaan kuin muillekin eikä yrityskohtaisin käytännöin voida korotusajankohdasta sopia.

Kaupan esimiesten osalta korostetaan esimiestyön luonne huomioiden tarvetta sopia paikallisista ratkaisuista ruokatuntien osalta. Kun työjärjestelyt edellyttävät, voidaan esimiehelle soveltuvista ruokatuntijärjestelyistä sopia toisinkin.

Esimiehille on myös varattava mahdollisuus työvuoroluetteloa laadittaessa tilaisuus lausua työjärjestelyistä ja vapaistaan. Työn kuormittavuus on nostettu työehtosopimuksessa esiin siten, että työnantajan tulee käydä keskustelut esimiehen työssä jaksamisesta ja työn kuormittavuudesta.

Työehtosopimuksessa on sovittu erikseen, että Kaupan esimiesten neuvottelujärjestö, jonka toinen osapuoli Kaupanalan esimiesliitto PAMin ohella on, ja toisaalta Kaupan liitto työnantajaliittona, toteuttavat hankkeen esimiesten työhyvinvoinnin, työssäjaksamisen ja oman työn hallinnan edistämiseksi.  Hanke keskittyy erityisesti mm. työajan ja vapaan väliseen rajanvetoon. Hankeen tarkoituksena on konkreettisin keinoin tarjota työkaluja esimiehen työarkeen jaksamisen näkökulmasta.

Työehtosopimuksen tilapäiset muutokset 19.3.2020 lukien

 Erityisesti marava-alaa ja myös kaupan alan yrityksiä ja niiden henkilöstöä on koetellut poikkeuksellisen vakavaksi osoittautunut koronaviruspandemia.  Maassa on otettu käyttöön valmiuslaki ja myös työmarkkinajärjestöt ovat sopineet toimenpideohjelmasta työlainsäädännön ja työttömyysturvan maksun periaatteiden väliaikaisesta muuttamisesta. Tilapäisten muutosten tarkoituksena on kaikin tavoin minimoida tarvittavien toimenpiteiden voimaan saattamiseen tarvittava aika, jotta taloudellisilta menetyksiltä vältyttäisiin ja työpaikat voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla turvata.

Seuraavat muutokset ovat voimassa 19.3.2020 alkaen. Muutokset ovat käytettävissä välittömästi jo käynnistetyissä ja tulevissa yhteistoimintaneuvotteluissa sekä jo annettujen ja tulevaisuudessa annettavien lomautusilmoitusten osalta. Muutoksia on sovittu kaupan alalla toistaiseksi 31.5. asti. Mikäli lainsäädäntöteitse tehdään päällekkäisiä muutoksia, heijastuvat ne sovittuihin muutoksiin, ja ainakin tulevat sovellettaviksi sovittujen määräysten sijaan.

Liitot ovat voimassa olevasta työehtosopimuksesta poikkeavasti 31.5. asti kaupan alalla sopineet, että

Yhteistoimintamenettely ja lomauttaminen

  • yhteistoimintalain 45 §:n tarkoittama neuvotteluesitys on annettava viimeistään kolme (3) päivää ennen neuvottelujen alkamista, jollei yhteistoimintalain mukaan sovita toisin
  • yhteistoimintalain 51 §:n tarkoittama neuvotteluaika on enintään 90 päivän lomautuksia koskien vähintään neljä (4) päivää, jollei yhteistoimintaneuvotteluissa sovita toisin.
  • lomautusilmoitusaika on seitsemän (7) päivää.  Työpaikkakohtaisesti sopien (23 §:n mukaisesti) ilmoitusaikaa voidaan lyhentää kolmeen (3) päivään. Jos työpaikalla on luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.

Työvuoroluettelo ja tasoittumisjakso (mm.)

  • koronavirusta koskeva tilanne on peruste työvuoroluettelon muuttamiselle ja aiemmin julkaistuja työvuoroja työnantaja voi tarvittaessa muuttaa sopimalla tai yksipuolisesti edellytysten täyttyessä liittyen nimenomaan koronaviruksen aiheuttamaan tilanteeseen, johon ei ole voitu ennakolta varautua
  • työnantaja tekee tarvittavat muutokset mahdollisimman pian, ja huomioi koronaviruksen aiheuttaman tilanteen työvuorosuunnittelussa
  • työvuoroluetteloa muutettaessa voidaan jo ilmoitettuja työvuoroja siirtää esimerkiksi myöhempään ajanjaksoon viikolla tai tasoittumisjakson aikana. Niitä ei voi poistaa.
  • julkaistuilta työvuorolistoilta lisät maksetaan listan mukaisena. Tämän jälkeen muuttuvia lisiä ei makseta. Kiinteä lisät (esim. vastuulisä) maksetaan normaalisti.
  • koronavirustilanteeseen liittyvät poissaolot huomioidaan osana tuntitarkastelua. Jos työnantaja on esimerkiksi teettänyt tarkastelujaksolla työsopimustunteja enemmän töitä ilman TES 6 §:ssä tarkoitettua perusteltua syytä, poissaolotunteja ei vähennetä tarkastelussa
  • tartuntatautilain mukaisen karanteenin sekä koronavirustilanteen vuoksi muusta syystä tapahtuvan poissaolon aikaisia tunteja pidetään TES 9 § 10. kohdassa tarkoitettuna hyväksyttävänä syynä. Niitä ei siten teetätä enää muuna ajankohtana.
  • työvuoroluettelo voidaan poikkeusaikana julkaista viikon ilmoitusaikaa noudattaen

Esimerkki: Työpaikalla on käytössä 26 viikon tasoittumisjärjestelmä. Työnantaja on 15.3. julkaissut työvuorot neljäksi viikoksi eteenpäin Kaupan työehtosopimuksen ilmoitusaikoja noudattaen. Työvuorot on siten julkaistu 12.4. asti.  Työnantaja on aina julkaissut työvuoroluettelot neljäksi viikoksi kerrallaan. Uusien poikkeussäännösten mukaan työnantaja voi kuitenkin julkaista seuraavan työvuoroluettelon vasta 5.4., eli viikkoa ennen työviikon alkamista.

Omailmoitusmenettely

  • omailmoitusmenettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta.
  • Ilmoitus voi koskea enintään viisi (5) kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia flunssan tai koronaviruksen aiheuttamia sairauspoissaoloja
  • työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä. Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huolimattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta.
  • työnantaja voi velvoittaa palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi.

Lapsen äkillinen sairastuminen

  • koronaviruspandemian vuoksi on riittävää, että työntekijä ilmoittaa alle 10 -vuotiaan lapsen sairaudesta, eikä lääkärintodistusta edellytetä (omailmoitusmenettely).
  • työnantaja voi kuitenkin velvoittaa esittämään lääkärintodistuksen tai muun työnantajan hyväksymän selvityksen, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi.

Katso kaikki muutokset tiivistetysti

Kaupan alan esimiehistä yli puolet tulee töihin myös sairaana

Kaupan alan esimiehistä yli puolet tulee töihin myös sairaana sekä tekee töitä vapaa-ajallaan

Kaupan esimiesten neuvottelujärjestö on huolissaan kaupan esimiesten työn kuormittavuudesta. Järjestön tekemä kysely osoittaa, että jopa 62 % vastanneista esimiehistä on tullut töihin myös sairaana.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Kaupanalan esimiesliitto KEY:n perustama Kaupan esimiesten neuvottelujärjestö teetti jäsenistöllään kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa esimiesten jaksamista työssään. Kysely tehtiin nyt toista kertaa ja vastauksissa painottuu viime vuoden tapaan vastaajien huoli omasta jakamisestaan ja palautumisestaan esimiestehtävässä. Erityistä huolta aiheuttaa myös pelko, ettei jaksamisen puutteen ja työn kuormittavuuden vuoksi voi jatkossa enää työskennellä tehtävässä.

Yli puolet (52 %) kyselyyn vastanneista esimiehistä kertoo vähintään viikoittain tekevänsä töitään palkatta myös työajan jälkeen. Tämän lisäksi 62 prosenttia vastaajista on tullut sairaana töihin sekä kolmannes tekee toistuvasti töitä myös vuosilomallaan. Vapaa-ajalla työskentely näkyy myös vastaajien työpäivissä, sillä esimerkiksi 70 prosenttia vastaajista ei pysty pitämään työehtosopimuksen mukaisia päivittäisiä ruoka- ja kahvitaukoja vaan käyttää myös nämä työn tekemiseen. Työn määrä ja työn tunkeutuminen vapaa-ajalle vaikuttavat vähentävästi vastaajien näkemykseen ja kokemukseen omasta jaksamisestaan myös jatkossa.

”On erittäin huolestuttavaa, että esimiehet kokevat painetta työskennellä myös sairaana ja siksi saapuvat näin usein töihin oman terveyden kustannuksella. Mahdollisuus levätä ja palautua on aihe, joka muuttuvassa työelämässä puhututtaa yleisesti ja koskee kaikkia työelämään osallistuvia. Esimiesten hyvinvoinnista huolehtiminen on erittäin tärkeää, sillä tämä vaikuttaa tiiviisti koko työyhteisöön ja työpaikkojen yleisiin käytäntöihin. Esimiehille tulee taata heille jo nyt kuuluva oikeus palautua työstään riittävällä resursoinnilla sekä toimivilla järjestelmillä, joilla taataan mahdollisuus riittävään henkilöstöön myös poikkeustilanteissa”, PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo kommentoi.

Kyselyn vastauksissa tulee vahvasi esille työn ja vapaa-ajan sekoittuminen osana kuormittavuutta. Kyselyn vastausten mukaan vain 52 prosenttia kykenee palautumaan ja irtautumaan työstään vapaa-ajallaan. Vastaavasti 41 prosenttia vastaajista kokee, ettei saa työtehtäviään tehtyä työvuorojen aikana ja siksi palautuminen on haastavaa ja työtä tulee tehtyä myös vapaa-ajalla. Kyselyn vastauksissa ilmenee myös, että osa esimiehistä joutuu käyttämään omaa puhelintaan työtehtävissä, joka entisestään vaikeuttaa työn ja vapaa-ajan erottamista toisistaan. Lisää painetta työn tekemiseen vapaa-ajalla luo monelle esimiehelle myös työnantajan vaatimus päivittää työnantajan sosiaalisen median kanavia myös vapaalla.

”Työn kuormittavuudesta puhutaan tänä päivänä enemmän kuin aikaisemmin, mutta silti koko ajan entistä harvempi kykenee palautumaan työstä vapaa-ajallaan. On kuvaavaa, että yli puolet kaupan esimiehistä on pohtinut viimeisen vuoden aikana työpaikan vaihtamista jaksamissyistä. Jaksamisen seuranta ei ole lain tarkoittamalla tasolla eikä liioin omiaan parantamaan kaupan houkuttavuutta työnantajana. Esimiesten jaksamista tulee seurata laajemmin ja seurannassa taidetaan tarvita myös työsuojeluviranomaisia”, KEY:n toiminnanjohtaja ja Kaupan esimiesten neuvottelujärjestön varapuheenjohtaja OTT Mika Valkonen toteaa.
Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestön kysely tehtiin syyskuussa KEY:n ja PAMin jäseninä oleville kaupan esimiehille. Kyselyyn saatiin vastauksia kaikkiaan 931. Kattavuus on viidennes koko maan vähittäiskaupan esimieskunnasta.

Koko kysely: Kaupan alan esimiesbarometri 2019