Kaupanalan esimiesliitto tarjoaa koko jäsenistölleen verkkokoulutusta seuraavista aiheista:
Kouluttajina Totti Karpela ja Katariina Sorvanto.
Koulutus on esihenkilönäkökulmasta.
Kaupan alan neuvotteluissa saavutettiin sopimusratkaisu sunnuntaina 12.2.2023. Samalla kaikki työtaistelutoimenpiteet peruuntuivat. Sopimuskauden pituus on 1.2.2023 – 31.1.2025.
Vähittäiskaupan esimiesten palkankorotukset ovat 1.6.2023 3,5 % ja 1.6.2024 2,5 %. Lisäksi maksetaan huhtikuun palkan maksun yhteydessä 400 euron kertaerä, joka voidaan jakaa kahteen maksuerään siten että jälkimmäinen 200 euroa maksetaan syyskuun palkanmaksun yhteydessä.
Myyjien euromääräiset korotukset ovat 1.6.2023 105 euroa ja 1.6.2024 60 euroa. 400 euron kertaerä vastaavasti kuin esihenkilöillä.
Luottamushenkilöiden korvaukset nousevat 6 %.
Vähittäiskaupan esihenkilöiden työehtosopimuksen tekstimuutoksiin tulee useita työn kuormittavuuteen pureutuvia ja jaksamista edistäviä kirjauksia. Esihenkilön työtehtävien tulee olla esihenkilön vapaalla ollessa järjestetty niin, että vapaalla olon tarkoitus toteutuu, esim. sijaisuusjärjestelyin tai muilla työnantajan päättämillä tavoilla. Esihenkilön työtehtäviä ei voida enää järjestää niin, että ne ovat myös hänen vapaalla ollessaan säännönmukaisesti hänen vastuullaan. Vapaalla olon tarkoitus ei toteudu esimerkiksi, jos sijaisuusjärjestelyiden puuttuessa esihenkilö joutuisi huolehtimaan työpaikan asioista vuosi- tai sairaslomillaan.
Vapaiden toteutuminen tulee ottaa työnantajan aloitteesta esille mm. vuotuisissa palkka- tai muissa neuvotteluissa. Näissä keskusteluissa tulee korostetusti ottaa esille myös esihenkilön osaamista tukevat koulutus- ja perehdyttämistarpeet. Enää ei myöskään riitä, että esihenkilötyölle varatun ajan ja resurssien riittävyys otettaisiin esille vain kerran vuodessa. Jatkossa nämä asiat on otettava keskusteluun aina myös esihenkilön aloitteesta. Lisäksi uuden sopimuskirjauksen mukaan vapaan ja tosiasiallisen työajan toteutuminen joudutaan ottamaan keskusteluissa esille aina myös esihenkilön aloitteesta. Tosiasiallinen työaika voi poiketa merkittävästi työvuorosuunnittelun mukaisesta ja tällöin on tärkeää työn korvattavuuden ja työaikalain noudattamisen näkökulmasta se, että tosiasiassa tehty työaika voidaan nostaa heti keskusteluun. Tämä on tärkeää myös työnantajan kannalta, koska tietämättömyys esihenkilön omista ylitöistä on myös rikos.
Työaikakirjauksiin työajan ulkopuolella tehtyyn työhön saatiin myös työehtosopimukseen tarkennusta. Työajan ulkopuoliseen työhön puututaan kirjauksella, jonka mukaan ”Milloin esihenkilö joutuu pakottavista syistä työajan ulkopuolella muutoin hoitamaan työtehtäviä, toteutunut työaika on lisä- tai ylityötä eikä se vähennä tasoittumisjakson tunteja, ellei esihenkilön aloitteesta muuta sovita”. Työnantaja ei voi enää siirtää tasoittumisjaksolta tunteja toiselle tasoittumisjaksolle ilman esihenkilön omaa suostumusta eikä edellyttää, että se tulisi tasoittaa samalla tasoittumisjaksolla. Kyse on uuden kirjauksen mukaan korotetusta lisä- tai ylityöstä. Tulkinta on sinänsä kaupan työehtosopimuksen mukainen, mutta selkiyttää myös esihenkilöiden tilanteen käytännön kirjavuutta. Kirjattavia takautuvia muutoksia työvuorosuunnitteluun voivat olla esimerkiksi alaisten (esimerkiksi ”sairausajan paikkuut”), omien esimiesten tai asiakkaiden pakottavat yhteydenotot puhelimitse työajan ulkopuolella. Kyseessä on työaikalain tarkoittamasta työn hoitamisesta.
Käytännössä esiin tulleita epäkohtia palkkauskeskustelujen suhteen korjataan mm. työnantajan aktiivisella velvoitteella ottaa palkkauskeskusteluissa esiin myös mahdollisten korvausten ja/tai lisien perusteet. Työnantajan on vuosittaisissa palkkakeskusteluissa nostettava esiin myös kokonaispalkan rakenne esihenkilön kannalta ymmärrettävällä tavalla palkan osatekijät avaten.
Työn kuormittavuutta selvitetään työryhmässä
Sopimuskauden aikana työskentelee myös työryhmä, jossa osapuolina ovat Kaupanliitto, Kaupanalan esimiesliitto ja Palvelualojen ammattiliitto. Tämä on jatkotyötä aiemmalle TYÖ2030 hankkeelle, josta on saatu hyviä kokemuksia, ja joita on myös saatu käytäntöön työpaikoilla. Työryhmän työskentely keskittyy esihenkilöiden työhyvinvoinnin, työssäjaksamisen ja oman työn hallinnan edistämiseen. Työryhmän tarkoituksena on löytää hyviä toimintatapoja, joilla esihenkilöiden työn kuormittavuutta voidaan tehdä näkyväksi ja sitä kautta hallittavaksi.
Osana työryhmän työtä on myös ikäjohtaminen ja esihenkilöiden työurien pidentäminen sekä työkyvyn ylläpitäminen.
1.6.2023 myyjien palkkoja korotetaan, henkilökohtaisia kuukausipalkkoja 105 euroa, henkilökohtaisia tuntipalkkoja 0,66 euroa. 1.6.2024 korotetaan henkilökohtaisia palkkoja 60 euroa ja henkilökohtaisia tuntipalkkoja 0,38 euroa.
Kielilisää koskevat määräykset poistuvat 1.3.2023. Kenenkään kielilisää saaneen palkka ei kuitenkaan alene muutoksen johdosta, vaan 1.2.2023 voimassa olevat kielilisät siirretään osaksi työntekijän kokonaispalkkaa.
Perhevapaauudistuksen muutokset saatiin nyt myös sovittua työehtosopimustasolla. Synnyttävän vanhemman palkallinen raskausvapaa on 40 raskausrahapäivän ajalta ja vanhempainvapaan 36 ensimmäisen vanhempainrahapäivän ajalta.
Ei-synnyttävä vanhemman palkallinen vanhempainvapaa on 36 ensimmäisen vanhempainrahapäivän ajalta.
Lisäksi sopimuskaudeksi perustettiin mm. seuraavat työryhmät Kaupanliiton ja PAMin välille:
Myyjien palkkaperusteiden uudistaminen
Työaikatyöryhmä työehtosopimuksen työaikamääräysten selkiyttäminen
Tasa-arvon seurantatyöryhmä
Lisää Kaupan työehtosopimuksen uudistamisesta löydät PAMin kotisivuilta.
Palvelualan ammattiliitto Pam on vauhdittaakseen palkkaneuvotteluja asettanut useita lakon uhkia, viimeksi 31.1. Ilmoitetut lakon uhat:
Lakkokohteissa kaikki kaupan työehtosopimuksen alainen työ olisi lakon piirissä. PAM on lisäksi asettanut 1.2. lukien kaupan alalle kaikkiin myymälöihin ja varastoihin ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sekä tilapäisen siirron kiellon.
Viimeksi mainittu lakko koskisi myös PAMiin kuuluvia kaupan esihenkilöitä 16.2. lukien. Aikaisempien lakonuhkien alla vähittäiskaupan esimiehet eivät ole PAMiinkaan kuuluessakaan vielä olleet.
Kaupanalan esimiesliitto ei ole tehnyt järjestöpäätöstä lakkoon ryhtymisestä sen enempää esihenkilöidensä osalta kuin muidenkaan jäsentensä suhteen minkään tähän asti ilmoitetun lakonuhan osalta.
KEY on siten järjestönä tähän asti asetettujen lakon uhkien ulkopuolella.
Tekstierimielisyyksiä työnantajien kanssa ei enää ole ja avoinna ovat viennin ratkaisua odottaen notorisesti muiden tavoin palkat. On yhtäältä selvää, että tilanteen vielä huomattavasti pitkittyessä joudutaan palkkavaatimusten edistämistä myös esimiesliitossa arvioimaan koko alan asiana, vaikka palkankorotusten painottuminen myös osaaminen huomioiden tuskin tulee olemaan koko alan ratkaisun sisältö.
KEY:n hallitus arvioi tilannetta kokouksessaan 11.2. Kun lakkouhan asettaminen edellyttää 14 vuorokauden ilmoitusaikaa, on selvää, ettei järjestöpäätöstä ainakaan ennen tämän aikamääreen kulumista mahdollisesta ryhtymisestä työtaistelutoimiin ole olemassa.
Silti tähänastiset lakot toteutuessaan vaikuttavat monella tavalla myös KEY:n jäsenten asemaan.
Se, miten kukin henkilökohtaisesti suhtautuu lakkoiluun, ei oikeuta toimimaan itse laittomasti tai hyvän tavan vastaisesti:
KEY:n esihenkilöt eivät ole järjestöpäätöksin lakossa, mutta
Muussa asemassa olevat KEY:n jäsenet
Uunituore rekrytointialusta Boing ratkaisee työmarkkinoiden haasteita ja murtaa rekrytoinnin perinteitä. Mm. esimiehille on palvelussa kysyntää.
Uusi palvelu yhdistää työnhakijat ja työnantajat – ja maksaa työntekijälle kuukauden palkan suuruisen ylimääräisen korvauksen, kun uusi työpaikka on varmistunut. Tutkimuksen mukaan yli puolet ihmisistä ahdistuu työtä hakiessaan – ja ongelma on universaali. Boing-palvelun tavoitteena on sujuvoittaa rekrytointiprosessia ja tehdä siitä inhimillisempi kokemus sekä työnhakijoille että työnantajille.
Boingin toiminta perustuu digitaaliseen alustaan, jonne voivat rekisteröityä ilmaiseksi kaikki 18 vuotta täyttäneet työnhakijat ja kaikki työnantajat. Hakija täyttää yhden hakemuksen, ja työnantajat voivat vapaasti selata hakemuksia käyttäen haluamiaan ominaisuuksia suodattimina. Palvelun kautta työn löytänyt hakija saa ylimääräisenä korvauksena kuukauden palkkaa vastaavan summan, kun taas tekijän löytänyt organisaatio maksaa Boingille palkkiona 1,65 kertaa uuden työntekijänsä kuukausipalkan.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Kaupanalan esimiesliitto KEY:n perustama Kaupan esimiesten neuvottelujärjestö teetti jäsenistöllään kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa esimiesten jaksamista työssään. Kysely tehtiin nyt toista kertaa ja vastauksissa painottuu viime vuoden tapaan vastaajien huoli omasta jakamisestaan ja palautumisestaan esimiestehtävässä. Erityistä huolta aiheuttaa myös pelko, ettei jaksamisen puutteen ja työn kuormittavuuden vuoksi voi jatkossa enää työskennellä tehtävässä.
Yli puolet (52 %) kyselyyn vastanneista esimiehistä kertoo vähintään viikoittain tekevänsä töitään palkatta myös työajan jälkeen. Tämän lisäksi 62 prosenttia vastaajista on tullut sairaana töihin sekä kolmannes tekee toistuvasti töitä myös vuosilomallaan. Vapaa-ajalla työskentely näkyy myös vastaajien työpäivissä, sillä esimerkiksi 70 prosenttia vastaajista ei pysty pitämään työehtosopimuksen mukaisia päivittäisiä ruoka- ja kahvitaukoja vaan käyttää myös nämä työn tekemiseen. Työn määrä ja työn tunkeutuminen vapaa-ajalle vaikuttavat vähentävästi vastaajien näkemykseen ja kokemukseen omasta jaksamisestaan myös jatkossa.
”On erittäin huolestuttavaa, että esimiehet kokevat painetta työskennellä myös sairaana ja siksi saapuvat näin usein töihin oman terveyden kustannuksella. Mahdollisuus levätä ja palautua on aihe, joka muuttuvassa työelämässä puhututtaa yleisesti ja koskee kaikkia työelämään osallistuvia. Esimiesten hyvinvoinnista huolehtiminen on erittäin tärkeää, sillä tämä vaikuttaa tiiviisti koko työyhteisöön ja työpaikkojen yleisiin käytäntöihin. Esimiehille tulee taata heille jo nyt kuuluva oikeus palautua työstään riittävällä resursoinnilla sekä toimivilla järjestelmillä, joilla taataan mahdollisuus riittävään henkilöstöön myös poikkeustilanteissa”, PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo kommentoi.
Kyselyn vastauksissa tulee vahvasi esille työn ja vapaa-ajan sekoittuminen osana kuormittavuutta. Kyselyn vastausten mukaan vain 52 prosenttia kykenee palautumaan ja irtautumaan työstään vapaa-ajallaan. Vastaavasti 41 prosenttia vastaajista kokee, ettei saa työtehtäviään tehtyä työvuorojen aikana ja siksi palautuminen on haastavaa ja työtä tulee tehtyä myös vapaa-ajalla. Kyselyn vastauksissa ilmenee myös, että osa esimiehistä joutuu käyttämään omaa puhelintaan työtehtävissä, joka entisestään vaikeuttaa työn ja vapaa-ajan erottamista toisistaan. Lisää painetta työn tekemiseen vapaa-ajalla luo monelle esimiehelle myös työnantajan vaatimus päivittää työnantajan sosiaalisen median kanavia myös vapaalla.
”Työn kuormittavuudesta puhutaan tänä päivänä enemmän kuin aikaisemmin, mutta silti koko ajan entistä harvempi kykenee palautumaan työstä vapaa-ajallaan. On kuvaavaa, että yli puolet kaupan esimiehistä on pohtinut viimeisen vuoden aikana työpaikan vaihtamista jaksamissyistä. Jaksamisen seuranta ei ole lain tarkoittamalla tasolla eikä liioin omiaan parantamaan kaupan houkuttavuutta työnantajana. Esimiesten jaksamista tulee seurata laajemmin ja seurannassa taidetaan tarvita myös työsuojeluviranomaisia”, KEY:n toiminnanjohtaja ja Kaupan esimiesten neuvottelujärjestön varapuheenjohtaja OTT Mika Valkonen toteaa.
Kaupan alan esimiesten neuvottelujärjestön kysely tehtiin syyskuussa KEY:n ja PAMin jäseninä oleville kaupan esimiehille. Kyselyyn saatiin vastauksia kaikkiaan 931. Kattavuus on viidennes koko maan vähittäiskaupan esimieskunnasta.
