torstai, huhtikuu 24, 2014

Kimmo Nieminen, KEY:n lakimies

Lomautusten määrä on noussut viime vuoden lokakuusta lähtien. Kaupan alalla esimerkiksi Hankkija-Maatalous lomauttaa koko yhtiön henkilöstön neljän viikon ajaksi ( 1200) asteittain vuoden 2009 aikana. Yhteistoimintaneuvotteluja käydään esimerkiksi myös Bauhausissa ja Ramirentissa. Yritykset haluavat pitää henkilöstöstään kiinni ja koettavat sopeuttaa talouttaan ensin lomautuksin, mutta mikäli tilanne ei kohene, nähtäneen todennäköisesti myös irtisanomisia.

Mitä lomautus tarkoittaa?

Lomautetuksi tuleminen tarkoittaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä ilman että työsuhde katkeaa. Lomauttamisella tarkoitetaan työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä kuitenkin voimassa. Lomauttaminen voi tapahtua joko määräajaksi tai toistaiseksi.

Millä perusteilla työnantaja voi lomauttaa työntekijän?

Käytännössä työntekijöitä lomautetaan, jos yrityksen toiminta ei kannata tai työn määrä on vähentynyt esimerkiksi tilausten tai asiakaskäyntien vähennyttyä (joka tietysti vaikuttaa myös kannattavuuteen). Työnantaja voi lomauttaa työntekijän, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Myös säästösyinen määräaikainen lomautus on mahdollinen. Tällaisessa tilanteessa lomauttamisen perusteena ovat yksinomaan taloudelliset syyt. Nämä syyt voivat johtua esimerkiksi työnantajan säästötarpeista, jotka edellyttävät palkkakustannusten alentamista lomauttamalla.

Toteuttaminen

Lomauttaminen voidaan toteuttaa kokoaikaisesti tai osittaisena. Kokoaikaisessa lomauttamisessa työnteko ja palkanmaksu keskeytetään lomauttamisen ajaksi kokonaan. Osittaisessa lomauttamisessa lyhennetään vuorokautista tai viikoittaista työaikaa. Tässä lomauttamismuodossa työntekijä tekee lyhennettyä työpäivää tai -viikkoa. Osittainen lomautus voidaan toteuttaa myös siten, että työntekijät työskentelevät esimerkiksi vuoroviikoin.

Kesto

Säästösyisen lomautuksen tai työn tilapäiseen vähentymiseen perustuvan lomautuksen enimmäispituuden tulee olla noin 90 päivää. Työn pysyvän vähentymisen yhtydessä lomautukselle ei ole enimmäiskestoaikaa. Lomautetulla työntekijällä on itse irtisanoutuessaan oikeus saada irtisanomisajan palkkansa, jos lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää.

Millaisella varoitusajalla työntekijän tulee saada tietää lomautuksesta?

Yhteistoimintaneuvottelut lomautuksista käydään yrityksissä, joissa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää. Siten esimerkiksi henkilöstöltään tämän kokoisissa yksityisen yrittäjän omistamissa myymälöissä tulee käydä yhteistoimintaneuvottelut. Yrityksen tulee kertoa lomautuksista ennakkoilmoituksella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja yhteistoimintalain piiriin kuuluvissa yrityksissä tulee käydä yhteistoimintaneuvottelut. Lomautusilmoitus on annettava viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lomautuksen alkamisajankohta on ilmoitettava täsmällisesti, eikä sitä voi sitoa esimerkiksi tilauskannan kehitykseen.

Voiko määräaikainen työntekijäkin joutua lomautetuksi?

Pääsääntönä on, että määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei voi lomauttaa. Poikkeuksellisesti työnantaja saa kuitenkin lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi ollut oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos tämä olisi työssä.

Todistus lomautuksesta

Työnantajan on annettava lomautuksesta kirjallinen todistus. Työntekijä tarvitsee todistusta hakiessaan työttömyyspäivärahaa. Todistukseen on merkittävä ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä määräaikaisen lomautuksen kesto tai toistaiseksi voimassa olevan lomautuksen arvioitu kesto.

Lomautuksen päättyminen

Jos työnantajalle ilmaantuu tilapäistä työtä lomauttamisen jo alettua, työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että lomauttaminen keskeytyy tilapäisesti. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista. Mikäli sopimus tehdään, lomauttaminen voi jatkua välittömästi tilapäisen työn päätyttyä ilman uutta lomautusilmoitusta.

Kun lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava lomautetulle työntekijälle työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös viikkoa lyhyemmästä tai pitemmästä töihin kutsuajasta. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä silloin, kun työnantaja on lomauttanut työntekijän määräajaksi.

Jos työntekijä on mennyt lomautuksensa aikana toisen työnantajan palvelukseen ja hänen alkuperäinen työnantajansa kutsuu hänet takaisin työhön, työntekijällä on oikeus irtisanoutua toisen työnantajan palveluksesta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Irtisanomisoikeus koskee myös määräaikaisia työsopimuksia.

Irtisanoutumisoikeus

Työnantaja voi irtisanoa työntekijän lomautuksen kestäessä, mutta myös lomautetulle työtekijälle on maksettava irtisanomisajan palkka.

Lomautetulla työntekijällä on oikeus irtisanoa työsopimuksensa ilman irtisanomisaikaa milloin tahansa lomautusaikana. Työntekijällä on irtisanoutumisoikeus myös silloin, kun hän on lomautettuna määräaikaisessa työsuhteessa. Työntekijä ei voi irtisanoa työsopimustaan viimeisen seitsemän päivän aikana ennen lomautuksen päättymistä, jos lomautuksen päättymisaika on hänen tiedossaan. Lomautetulla työntekijällä on itse irtisanoutuessaan oikeus saada irtisanomisajan palkkansa, jos lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää. Jos työntekijä on lomautuksen kestäessä työssä, alkaa 200 päivän laskenta uudelleen. Lomautuksen kanssa päällekkäin sijoittuva työntekijän vuosiloma ei katkaise lomautuksen yhdenjaksoisuutta, ja vuosilomapäivät lasketaan muiden kalenteripäivien tapaan mukaan. 200 päivään ei myöskään, jos työnantaja keinotekoisesti pyrkii katkaisemaan lomautuksen yhdenjaksoisuuden. Työttömyysturvan saannissa kuitenkin turvautuminen irtisanoutumiseen vähemmän kuin 200 päivää kestäneen lomautuksen yhteydessä merkitsee sitä, että henkilölle asetetaan karenssi (ei pätevää syytä erota työstä). Jos lomautus on jatkunut yli 200 päivää työntekijän irtisanoutuessa, päivärahaoikeutta ei evätä.

Luontoisedut lomautuksen aikana

Mikäli työntekijällä on palkkaetuna tai työsuhteeseen liittyvän vuokrasopimuksen perusteella käytössään asunto, säilyy hänen oikeutensa käyttää asuntoa lomautuksen aikana. Tältä ajalta on kuitenkin asunnosta maksettava käypä vuokra. Muiden luontoisetujen kuten auto-, puhelin- ja lounasedun ym. käyttöoikeus keskeytyy lomautuksen ajaksi.

Mistä ja miten lomautettu saa rahaa?

Kokonaan lomautetuille maksetaan täyttä työttömyyspäivärahaa. Osa-aikaisesti lomautetuille maksetaan soviteltua päivärahaa. Mikäli lomautettuja on vähemmän kuin kymmenen, tulee työnantajan antaa jokaiselle lomautetulle erikseen lomautusilmoitus. Lomautetun tulee tällöin ilmoittautua henkilökohtaisesti työvoimatoimistoon.

Kun työnantaja lomauttaa vähintään 10 työntekijää määräajaksi työnantaja ilmoittaa ryhmälomautukset suoraan työvoimatoimistoon, jolloin lomautettujen ei itse tarvitse ilmoittautua henkilökohtaisesti työvoimatoimistoon työnhakijoiksi. Mikäli työnantaja on ilmoittanut lomautettavat henkilöt työvoimatoimistoon ryhmälomautusilmoituksella, työnantaja ilmoittaa työttömyyskassalle toteutuneet lomautuspäivät joka kuukausi jälkikäteen ns. tarkistusilmoituksella. Lomautetun työntekijän pitää kuitenkin aina itse toimittaa päivärahahakemus liitteineen työttömyyskassalle. Ansiopäivärahaa täytyy myös jatkossa hakea siihen tarkoitetulla hakemuksella, vaikka työnantaja ilmoittaisi toteutuneet lomautuspäivät tarkistusilmoituslistalla.

Kokoaikaisen lomautuksen ajalta työntekijöille maksetaan normaalia täyttä työttömyyspäivärahaa.

Lomautus on kokoaikaista, jos se kestää vähintään kalenteriviikon ja sen aikana on viisi lomautuspäivää ja kaksi palkatonta vapaapäivää. Jos lomautus toteutetaan lyhennettynä työviikkona tai työpäivänä, työttömyyspäiväraha maksetaan ns. soviteltuna päivärahana. Työttömyyspäivärahan maksamisen edellytyksenä on, että lomautuksen aikana on työaika lyhentynyt vähintään 25 % kalenteriviikon aikana. Työaikaa verrataan jäsenen normaaliin sataprosenttiseen työaikaan. Työaikaa siis tarkastellaan lomautustapauksissa aina kalenteriviikoittain. Lisäksi palkkaa on tullut vähentää työajan lyhennystä vastaava määrä.

On huomattava, että soviteltuun päivärahaan ei ole oikeutta, jos työviikkoa lyhennetään vain yhdellä työpäivällä. Tällöin ei myöskään omavastuuaika kulu (ns. arkipyhäviikko voi olla poikkeus). Koska soviteltuun päivärahaan liittyy paljon erilaisia ongelmia, lomautus kannattanee toteuttaa, mikäli mahdollista, kokoaikaisena vaikka ns. vuoroviikkolomautuksena. Järjestelmän voi rakentaa työpaikalle sopivaksi, kunhan lomautusta ja työtä on aina koko kalenteriviikko eikä samalla kalenteriviikolla ole sekä lomautusta että työtä.

Työttömyyspäivärahaan on oikeus vasta sen jälkeen kun henkilö on täyttänyt omavastuuajan. Omavastuuaika on seitsemän täyttä työpäivää vastaava aika, jonka henkilö on ollut työttömänä tai lomautettuna. Omavastuuajan tulee täyttyä kahdeksan perättäisen kalenteriviikon sisällä. Käytännössä yksi lomautuspäivä viikossa ei riitä omavastuuajan kertymiseen.

Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa määräaikaisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle lomautuksen perusteella vain silloin, kun lomautukseen on edellä mainittu poikkeuksellinen peruste. Määräaikaisissa työsuhteissa olleiden työntekijöiden työsopimuksissa voi olla ehto, jonka mukaan sopimus on molemmin puolin irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta tällaisen ehdon perustella lomauttaa työntekijöitä.

Lomauttaminen voi perustua myös työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Silloin lomauttamisen pitää olla määräaikaista ja sen täytyy olla tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi. Sopimuslomautuksessakin työntekijällä on oikeus soviteltuun päivärahaan, kun lomautus perustuu tuotannollisiin tai taloudellisiin syihin. Sopimuslomautus voidaan tehdä pätevästi vain työsuhteen kestäessä ja tilannekohtaisesti.

Lomautus saattaa katkaista osa-aikaeläkkeen

Osa-aikaeläkettä voivat saada 58 – 67-vuotiaat osa-aikatyössä käyvät palkansaajat eläkkeen kaikkien ehtojen täytyttyä. Asiasta pitää ensin sopia työnantajan kanssa.

Osa-aikaeläkkeellä olevan kannattaa olla tarkkana lomautuksen sattuessa, jotta eläkkeen maksaminen ei katkeaisi. Eläkettä ei makseta, jos osa-aikatyöhön tulee yli kuuden viikon mittainen tauko. Vuosi- tai sairaslomaa ei katsota tällaiseksi katkoksi. Katkennut osa-aikaeläke myönnetään uudelleen entisin ehdoin, jos lomautus kestää alle kuusi kuukautta. Jos lomautus kestää yli puoli vuotta, osa-aikaeläkettä ei makseta entisin ehdoin, vaan sitä täytyy hakea uudelleen. Juuri ennen osa-aikaeläkkeen alkamista pitää tehdä vähintään vuosi kokopäivätyötä eläkettä edeltävän 18 kuukauden aikana.

Jos osa-aikatyö loppuu lomautuksen jälkeen kokonaan, myös osa-aikaeläkkeen maksaminen päättyy pysyvästi. Jos uutta osa-aikaista työtä ei löydy, vaihtoehtona on työttömyyspäiväraha. Ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha lasketaan osa-aikaeläkettä edeltäneiden kokopäivätyön ansioiden perusteella.

Kuka antaa lisätietoa ja neuvoja lomautetulle?

Työntekijän kannattaa tarkistaa heti lomautuksesta tiedon saatuaan, onko jokin käytännön asia hänelle epäselvä. Lomautuksen perusteista, käytännön järjestelyistä samoin kuin työttömyysturvasta saa lisätietoa liiton toimiston toimihenkilöiltä. Esimerkiksi lomautuksen ryhmäilmoituksissa voi olla epäselvyyksiä. Niiden oikaisemisesta on vastuussa se henkilö, joka yrityksessä on ryhmäilmoituksen laatinut.

Kirjaudu sisään

Jos olet liiton jäsen, mutta sinulla ei vielä ole tunnuksia liiton sivuille, tilaa ne tästä. Saat oikeuden vain jäsenillemme tarkoitettuun tietoon. Kun olet kirjautunut sisään, ylävalikkoon tulee kaksi uutta otsikkoa: Keskustelut ja TES-ratkaisut.



Kuukauden kysely

Kansainvälinen jokin aika sitten julkaistu kyselytutkimus kertoo, että 42 prosenttia johtajistakaan ei luota yrityksessä tehtyihin päätöksiin. Luotatko itse työnantajasi johdon kykyyn tehdä tänä päivänä oikeita päätöksiä?