Vuosilomaoikeus

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa kalenterikuukausittain. Niin sanotulta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta ansaitaan 2 päivää lomaa, jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt alle yhden vuoden. Jos kysymys on pitempiaikaisesta työsuhteesta, ansaitsee työntekijä lomaa 2,5 päivää kutakin täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohden. Täydeksi lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kuukausi, jona työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivän aikana. Jos työntekijä tekee normaalia lyhyempää työaikaa, on täysi lomanmääräytymiskuukausi sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana hän on työskennellyt vähintään 35 työtuntia. Monet poissaolot, esimerkiksi äitiysloma, osa sairaspoissaolosta ja osa lomautuksesta luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi vuosiloman kertymistä laskettaessa. Viikkoon sisältyy kuusi lomapäivää, sillä myös lauantait luetaan loma-ajaksi. Vuosiloman 24 päivää käsittävä loman osa on annettava 2.5.-30.9 välisenä aikana ja tämän ylittävä loma voidaan antaa talvilomana 1.10.-30.4 välisenä aikana. Työnantaja määrää loman alkamisajankohdan vuosilomalain mukaisesti. Työnantajan on annettava ennen loman määräämistä toimihenkilölle tai tämän edustajalle mahdollisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Loman alkamiseen vapaapäivänä tarvitaan toimihenkilön suostumus. Vuosiloman tulee pääsääntöisesti olla yhdenjaksoinen. kesälomasta voidaan työntekijän suostumuksella antaa 12 arkipäivää ylittävä osuus yhdessä tai useammassa erässä. talviloma voidaan jakaa ainoastaan työntekijän suostumuksella. Vuosiloman ajalta työntekijä saa saman palkan kuin jos hän työskentelisi vuosilomansa aikana. Lomapalkan laskentatapa ja suuruus ovat erilaisia sen mukaan, onko työntekijä tunti- vai kuukausipalkkainen. Jos työsuhde päättyy niin, ettei lomaa ole ennätetty pitää, on kertynyt loma maksettava rahana työsuhteen päättyessä. Vuosilomalaissa ei ole määräyksiä lomarahasta, joka ennen tunnettiin lomaltapaluurahana. Lomaraha on tavallisesti 50 % vuosilomapalkasta ja siitä on määräykset työehtosopimuksissa.