Henkilö, joka on työstään opintovapaalla voi saada aikuiskoulutustukea. Siitä säädetään laissa aikuiskoulutustuesta (1276/2000). Esimerkiksi hoitovapaalla olevalle ei voida myöntää aikuiskoulutustukea, koska hän ei ole opintovapaalla.

Hakijaa koskevat edellytykset

1 Tuen saaminen edellyttää, että henkilö on tukikauden alkamiseen mennessä ollut työ- tai virkasuhteissa tai toiminut yrittäjänä yhteensä vähintään viisi vuotta. Jos tukikausi alkaa ennen 1.8.2006, työhistoriaa tulee olla vähintään 10 vuotta. Työhistoria-aikaan lasketaan kaikki Suomessa eläkevakuutettu työaika. Myös alle 23-vuotiaana tehty eläkevakuutettu työ otetaan huomioon. Ulkomailla ulkomaisen työnantajan palveluksessa tehtyä työtä tai ulkomailla yrittäjänä toimimista ei lasketa mukaan työhistoriaan. Jotta henkilö voisi lukea hyväkseen ns. laskennallista työaikaa ja siten saada pidemmän tukiajan, edellytyksenä on, että työssäoloaikaa on tukikauden alkamiseen mennessä kertynyt vähintään 10 vuotta. Alle 10 vuoden työhistoria oikeuttaa vain kertyneen työajan perusteella laskettavaan tukiaikaan. Esimerkiksi viiden vuoden työhistoria oikeuttaa tukiaikaan, jonka kesto on 48 päivää (2 kuukautta 5 päivää). Työhistorian voi laskea esimerkiksi työtodistusten perusteella tai tilaamalla oma ansiotyörekisteri Eläketurvakeskuksesta, p: (09) 010 7511. Ansiotyörekisteriä voi tarkastella myös internetissä osoitteessa: www.tyoelake.fi .

Työhistoriaa laskettaessa työntekoon rinnastettavana aikana otetaan huomioon seuraavat ajat: -äitiys-, isyys- ja vanhempainraha-aika, jos hakija ei ko. aikana ole ollut työ- tai virkasuhteessa tai toiminut yrittäjänä -hoitovapaa-aika työ- tai virkasuhteen aikana -varusmies- ja siviilipalvelusaika, aika miltä hakijalle on maksettu: työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmaeläkettä. Hakijan työhistoria-ajasta enintään neljäsosa voi olla työntekoon rinnastettavaa aikaa. Aikuiskoulutustukeen ei ole oikeutta, jos työhistoria-aika ja siihen rinnastettava aika on yhteensä alle 10 vuotta.

2 Opintovapaa. Hakijan tulee olla koulutuksen vuoksi opintovapaalla (tai sitä vastaavalla virkavapaalla) yhtäjaksoisesti vähintään kahden kuukauden ajan. Tuen saaminen edellyttää siten voimassa olevaa työ- tai virkasuhdetta tuettavan koulutuksen aikana. Määräaikaisessa työssä olevalla on oikeus tukeen siltä ajalta, jona hän on opintovapaalla. Jos määräaikainen työ päättyy ennen koulutuksen aloittamista, aikuiskoulutustukeen ei ole oikeutta.

Henkilö ei menetä oikeuttaan aikuiskoulutustukeen, jos hänen työsuhteensa irtisanotaan tukikauden alkamisen jälkeen hänestä itsestään riippumattomista syistä.

3 Vähintään vuoden kestänyt työsuhde samaan työnantajaan. Tuen saaminen edellyttää, että hakijan päätoiminen työ- tai virkasuhde samaan työnantajaan on tukikauden alkamiseen mennessä kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Päätoimisena pidetään työtä, jossa työaika on keskimäärin vähintään 16 tuntia viikossa. Yrittäjältä edellytetään, että hän on välittömästi ennen tukikauden alkua toiminut vähintään vuoden yrittäjänä. Yrittäjille (YEL- ja MYEL-hakijoille) aikuiskoulutustukea voidaan myöntää taannehtivasti, jälkikäteen todetun ansionmenetyksen perusteella. YEL- ja MYEL-hakijalle tuki maksetaan perusosan suuruisena.

Koulutusta koskevat edellytykset

Koulutusta koskeva yleinen edellytys on, että hakija on hyväksytty suorittamaan tutkintoa tai erillistä opintokokonaisuutta, joka kestää vähintään kaksi kuukautta ja hakija on tänä aikana opintovapaalla. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee olla julkisen valvonnan alainen oppilaitos ja järjestäjällä tulee olla opetusministeriön antama opetuksen järjestämislupa.

Aikuiskoulutustukeen oikeuttavaa koulutusta on:

• ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoonjohtava koulutus,
• ammattikorkeakoulututkintoon tai amk-jatkotutkintoon johtava koulutus sekäammattikorkeakoulussa suoritettavat ammatilliset erikoistumisopinnot ja muuaikuiskoulutus,
• yliopistossa suoritettava alempaan tai ylempään yliopistotutkintoon taikkalisensiaatin tai tohtorin tutkintoon johtava koulutus ja yliopistojen järjestämätäydennyskoulutus,
• avoin yliopisto-opiskelu tai opiskelu kesäyliopistossa, jos koulutus on hakijalleammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta,
• ammatillisten ja korkeakoulututkintojen osien suorittaminen ja ammatillinenlisäkoulutus.

Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää myös sotilas-, poliisi- ja pelastusalan koulutukseen tai koulutukseen, jonka järjestäjälle asianomaisen hallinnonalan lupaviranomainen on antanut toimiluvan. Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää peruskoulu- tai lukio-opintoihin, kun koulutuksen puute on ammatillisen kehityksen esteenä. Tämä tarkoittaa tilanteita, joissa koulutuksen puute vaikeuttaa ammatissa selviytymistä tai tilanteita, joissa ammatilliseen koulutukseen pääsy estyy peruskoulutuksen puutteesta johtuen.

Ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritettavaan opintojaksoon voi saada tukea, jos hakija opiskelee suomalaisessa oppilaitoksessa ja ulkomaan opinnot hyväksytään osaksi henkilön suomalaisessa oppilaitoksessa suorittamaa koulutusta tai tutkintoa. Ulkomaisessa oppilaitoksessa tapahtuvaan tieteelliseen jatko-opiskeluun voidaan tukea myöntää, jos henkilö on kirjoilla jatko-opiskelijana suomalaisessa yliopistossa ja opinnot ulkomailla liittyvät näihin opintoihin. Myös ulkomaisten opintojen tulee olla julkisesti valvottuja. Aikuiskoulutustukea voidaan myöntää ammattitaitoa täydentäviin tai tukeviin kieliopintoihin. Tuen piirissä ovat esimerkiksi ammatillisten oppilaitosten, aikuiskoulutuskeskusten, ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen ja niiden täydennyskoulutuskeskusten kielikoulutus ja kansanopistojen kielikoulutus, joka on julkisen viranomaisen hankkimaa. Tukea ei voida myöntää yksityisten kielikoulujen järjestämään kielikoulutukseen.

Tuen kestoaika

Aikuiskoulutustuen kestoaika määräytyy kertyneen työhistorian (työ- tai virkasuhdeajan ja yrittäjätoiminnan sekä näihin rinnastettavan ajan) perusteella. Yksi täysi työkuukausi kerryttää tukiaikaa 0,8 päivällä. Muunnettaessa tukipäiviä tukikuukausiksi katsotaan kuukauteen sisältyvän 21,5 päivää. Esimerkiksi 15 työvuotta oikeuttaa 6 kk 15 pv (144 päivää) kestävään tukiaikaan. Kertyneen työhistorian voi laskea esimerkiksi työtodistusten perusteella tai tilaamalla työsuhderekisteriotteen Eläketurvakeskuksesta. Työhistoria lasketaan 1.1.2007 jälkeiseltä ajalta vuosiansioiden perusteella. Työkuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kalenterivuoden ansiot luvulla 940. Osamäärä pyöristetään lähimpään alempaan kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Laskettaessa työhistoriaa kuluvalta vuodelta huomioon otetaan enintään aika, joka on kertynyt tuen alkamisajankohtaan mennessä.Hakija voi lisäksi käyttää etukäteen laskennallista tukiaikaa 60 vuoden ikään asti. Tuen etukäteiskäytön ehtona on, että työssäoloaikaa tukikauden alkuun mennessä on kertynyt vähintään 10 vuotta. Tähän aikaan ei lasketa ns. rinnasteisia aikoja. Jollei laskennallinen työura toteudu, etukäteen käytetty koulutustuki peritään osittain takaisin hakijan siirtyessä vanhuuseläkkeelle. Käytännössä tuen kestoaika voi olla enimmillään 18 kuukautta. Esimerkiksi 40 vuoden työhistoria (kertynyt ja laskennallinen yhteensä) oikeuttaa 384 päivän tukiaikaan. Kun tukiaika (kertynyt ja laskennallinen) on käytetty kokonaan, aikuiskoulutustukea ei voi enää saada uudelleen.

Tuen suuruus

Aikuiskoulutustuki muodostuu 500 euron suuruisesta perusosasta sekä palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Ansio-osa on 20 % hakijan keskimääräisestä kuukausiansiosta 2 700 euron kuukausiansioon saakka ja 15 % sen ylittävältä osalta. Ansio-osan perusteena oleva palkka lasketaan tuen hakemiskuukautta edeltäneen työsuhteen vakiintuneista palkkatuloista yhteensä 12 kuukauden (365 päivän) ajalta. Yli kuukauden kestäneitä palkattomia poissaoloja ei lasketa mukaan ansioiden 12 kuukauden tarkastelujaksoon. Palkattomina poissaoloina ei kuitenkaan oteta huomioon vuorotteluvapaata, henkilökohtaisista syistä johtunutta virkavapaata/työlomaa tai tilapäistä osa-aikaista työskentelyä esim. osa-aikalisän tai osa-aikaisen lomautuksen vuoksi. Nämä poissaolojaksot sisällytetään 12 kuukauden palkan tarkastelujaksoon. Yrittäjille aikuiskoulutustuki on aina perusosan (500 €/kk) suuruinen. Aikuiskoulutustuen määrä on sama koko opintokokonaisuuden ajan. Sitä ei lasketa uudelleen, vaikka henkilkö olisi opintojaksojen välillä työssä. Tuen määrä lasketaan uudelleen vasta, kun henkilö aloittaa kokonaan uuden koulutuksen. Aikuiskoulutustuki (sekä perusosa että ansio-osa) on veronalaista tuloa.

Estävät etuudet

Aikuiskoulutustukea ei myönnetä henkilölle, joka saa muun muassa:

• vuorottelukorvausta tai osa-aikalisää,
• Kelan maksamaa opintorahaa tai opintotukilain mukaista asumislisää,
• sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa,
• äiitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa,
• kuntoutusrahaa samaan koulutukseen,
• työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea,
• työttömälle maksettavaa koulutustukea tai koulutuspäivärahaa,
• yksilöllistä varhaiseläkettä, täyttä työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä,
• muuta verotettavaa eläkettä yli sallitun sivutulorajan.

Muiden tulojen vaikutus

Hakija voi ansaita satunnaista tuloa päätoimestaan tai muuta verotettavaa ansiotuloa enintään kolme neljäsosaa aikuiskoulutustuen määrästä tukikuukaudessa. Esimerkiksi 820 euroa kuukaudessa aikuiskoulutustukea saava voi ansaita tuloja enintään 615 euroa kuukaudessa (brutto). Pääomatuloja ei lasketa ansiotuloihin.Lähtökohtana aikuiskoulutustukilain mukaan on, että henkilö on palkattomalla opintovapaalla työstään yhdenjaksoisesti vähintään kahden kuukauden ajan. Etukäteen ei ole mahdollista sopia säännöllisestä työnteosta omalle työnantajalle opintovapaan aikana. Aikuiskoulutustukea ei kuitenkaan menetä, jos henkilö satunnaisesti tai tilapäisesti tekee työtä omalle työnantajalleen (esimerkiksi tilanteissa, joissa työnantaja sairaustapauksen vuoksi kutsuu opintovapaalla olevan henkilön työhön). Ansiotulojen määrä ei kuitenkaan voi ylittää sallittua tulorajaa, joka on enintään ¾ hakijan tuen määrästä kuukaudessa. Koulutusrahastolle ilmoitetaan työnteosta vain, kun ansiot ylittävät tulorajan (eli ovat yli ¾ tuen määrästä kuukaudessa).

Tuen hakeminen jälkikäteen jaksottaisen opintovapaan perusteella

Jos työstä poissaolo koulutuksen vuoksi ei ole yhdenjaksoista, vaan jokainen opintovapaajakso kestää alle kaksi kuukautta, aikuiskoulutustuki maksetaan jälkikäteen tehdyn hakemuksen perusteella. Tuen maksaminen jälkikäteen edellyttää, että työstä poissaolo koulutuksen vuoksi on kestänyt yhteensä vähintään kaksi kuukautta (vähintään 43 täyttä työpäivää). Työpäiviksi lasketaan arkipäivät maanantaista perjantaihin, ei viikonloppuja eikä arkipyhiä

Lisätietoja ja hakeminen

Lisätietoa aikuiskoulutustuen myöntämisehdoista ja hakemisesta saa Internetistä www.koulutusrahasto.fi tai esitteestä ”Aikuiskoulutustuki”, jota saa työvoimatoimistojen tietopalvelusta. Aikuiskoulutustuen hakulomakkeita saa työvoimatoimistoista tai tulostamalla em. sivuilta. Aikuiskoulutustukea haetaan Koulutusrahastosta. Hakemuslomakkeen voi tulostaa myös mainituilta internetsivuilta. Hakemukseen ei tarvitse liittää työtodistuksia, koska Koulutusrahasto tilaa jokaisesta hakijasta Eläketurvakeskuksen työsuhderekisteriotteen, jonka perusteella kertynyt työhistoria lasketaan. Aikuiskoulutustukea voi hakea, kun henkilö on saanut päätöksen oppilaitokseen hyväksymisestä ja sopinut työnantajan kanssa esimerkiksi opintovapaasta ja sen ajankohdasta. Varsinaista määräaikaa hakemuksen jättämiselle ei ole, mutta tukea myönnetään taannehtivasti aikaisintaan hakemiskuukautta edeltävän kuukauden alusta lukien.