Kilpailukykysopimuksen edellyttämä työajan pidennys toteutetaan kaupan alalla uudenlaisella vuosivapaajärjestelmällä. Järjestelmä korvaa arkipyhät ja kerryttää aiempaa vähemmän vapaapäiviä. Lisäksi kaupan alan työehtosopimuksessa lisätään paikallisen sopimisen mahdollisuutta. Kaupan yritysten taloudellisten kriisien varalle on sovittu selviytymislausekkeesta. Sopimukseen sisältyy myös kirjauksia sairauslomien omailmoituksen käyttöönotosta. Kilpailukykysopimuksen mukaan nykyiset työehtosopimukset jatkuvat vielä 12 kuukautta aiemmin sovitun päättymispäivämääränsä jälkeen ilman palkankorotuksia.

Uusi vuosivapaajärjestelmä

Kaupan alalla työajan pidennys toteutuu siirtymällä uudenlaiseen vuosivapaajärjestelmään. Järjestelmällä korvataan arkipyhät ja toteutetaan kilpailukykysopimuksen mukainen 24 tunnin työajan pidennys vuositasolla ansiotasoa muuttamatta. Järjestelmän on tarkoitus astua voimaan 1.1.2017, kun työehtosopimuskausi alkaa muutoin 1.2.2017 ja päättyy 31.1.2018. Vuosivapaata aletaan ansaita, kun työsuhde on kestänyt 6 kuukautta. Yksityiskohdista on sovittu neuvoteltavan 30.9.2016 mennessä.

Kun aiemmin työehtosopimuksessa oli määritelty tietyt työaikaa lyhentävät pyhäpäivät, nyt jokaisesta tehdystä 220 työtunnista kertyy sekä kokoaikaisella että osa-aikaisella yksi 7,5 tunnin arvoinen vapaapäivä. Päiviä voi näin kertyä enimmillään 6,5 vuodessa, kun määrä oli aiemmin keskimäärin 8,4 vapaapäivää riippuen siitä, mille viikonpäiville pyhät kalenterissa sattuivat. Ne osa-aikaiset, jotka tekevät enemmän tunteja kuin heidän työsopimuksiinsa on kirjattu, hyötyvät uudesta järjestelmästä. Vaihtoehtona on paikallisesti sopia siitä, että uuden vuosivapaajärjestelmän sijaan kokoaikaisten työntekijöiden viikkotyöaika pitenee 37,5 tunnista 38 tuntiin. Käytännössä vaihtoehtoa ei välttämättä käytännössä laajemmin sovellettane. Ainakin suuremmissa yrityksissä tietojärjestelmät halutaan yleensä pitää hallinnollisesti mahdollisimman yksinkertaisina.

Työsuhteen kestettyä kuusi kuukautta työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella seuraavasti (enintään 37,5 tunnin malli):

Ansaitut vuosivapaat annetaan ansaintavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä yhdessä tai useammassa erässä. Vuosivapaan ajalta maksetaan työntekijän normaali palkka. Sopimukseen sisältyy tarkentavia määräyksiä vapaiden antamisesta.

Majoitus-, ravitsemis- ja vapaa-ajan palveluiden alalla kokoaikaisten kolmen viikon jakson työaika nousee sopimuksen mukaan 111 tunnista 112,5 tuntiin. Tämä ei vaikuta osa-aikaisten työaikaan. Lisäksi käyttöön otetaan samantapainen vuosivapaajärjestelmä kuin kaupan alalla, tosin vapaita kertyy siinä enimmillään 7 vuodessa. Järjestely koskee myös osa-aikaisia.

Erikseen S-ryhmän esimiehet

Yksityiskohdista sovitaan esimerkiksi S-ryhmän esimiesten osalta vielä syyskuun loppuun mennessä. Heidän kohdallaan on mm. erikseen todettu, ettei uusi vuosivapaajärjestelmä rajoita toimihenkilön työehtosopimuksessa tarkoitettua ilta- lauantai- ja sunnuntaityösuojaa eikä oikeutta poiketa työvuoroluettelosta ja tasoittumisjärjestelmästä. Samoin on sovittu mm. siitä, että muun kuin toimihenkilön laatiessa työvuoroluettelon tai työajan tasoittumisjärjestelmän toimihenkilölle varataan tilaisuus ennalta esittää mielipiteensä ja vaikuttaa vapaapäiviensä sijoittumiseen.

Erikseen on kirjattu, ettei vuosivapaajärjestelmä aiheuta tulkintamuutoksia muihin työehtosopimuksen työaika- tai palkkamääräyksiin kuin arkipyhäjärjestelmää koskeviin ehtoihin. Erikseen on edelleen todettu, ettei toimihenkilöiden osalta oteta kirjauksia työpaikkakohtaiseen sopimiseen, ellei siitä erikseen vielä liittojen välillä sovita.

Oma ilmoitusmenettely

Sairauspoissaoloista aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi yrityksessä voidaan solmitun sopimuksen mukaan sopia työpaikkakohtaisesti oma ilmoitus –menettelyn käyttöönotosta. Oma ilmoitus –menettely tarkoittaa työntekijän mahdollisuutta ilmoittaa omasta työkyvyttömyydestään työnantajalle ilman työkyvyttömyyden todentavaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta. menettely ei koske omailmoitusjärjestelyjä, jotka on otettu käyttöön ennen 1.2.2017.

Sopimus voi koskea enintään kolme kalenteripäivää kestäviä työntekijän omia sairauspoissaoloja ja vain lyhytkestoisia sairauksia, jotka eivät vaadi lääkärinhoitoa (esim. flunssa, vatsatauti). Työkyvyttömyydestä tulee ilmoittaa työnantajalle viipymättä.

Työnantaja voi velvoittaa palkanmaksuvelvollisuuden edellytyksenä työntekijää toimittamaan lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lukien, mikäli katsoo sen perustellusta syystä tarpeelliseksi. Tällainen syy voi liittyä esimerkiksi toistuviin lyhyihin sairauspoissaoloihin, tapahtumainkulkuun työpaikalla ennen poissaoloa tai epäilyyn päihteiden väärinkäytöstä tai työkykyyn liittyvästä huolesta.

Työpaikkakohtaisesti sovittaviksi on jätetty muun ohessa se, keitä menettely koskee, kuinka toimitaan sairauden jatkuessa, kuinka monta kertaa vuodessa voi olla omalla ilmoituksella poissa, kuinka pitkäksi aikaa poissaolo-oikeus myönnetään kerrallaan yms.

Selviytymislauseke

Jos sopimuskauden aikana paikallisesti yhdessä todetaan, että yritys on vakavissa ja poikkeuksellisissa taloudellisissa vaikeuksissa, voidaan paikallisesti sopia työsuhteen ehtojen määräaikaisesta sopeuttamisesta työvoiman vähentämisen välttämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi. Syyn pitää olla tilapäinen, työnantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva olosuhteissa tapahtunut muutos. Selviytymislausekkeen tekemisen syy ei saa olla toimialan tavanomaisesta kilpailusta aiheutuva kysynnän heikkeneminen. Ennen neuvottelujen aloittamista on mahdollisuuksien mukaan tarkistettava muut työehtosopimukseen sisältyvät paikallisen sopimisen mahdollisuudet ja vaikutukset yrityksen tilanteelle.

Selviytymissopimuksesta neuvotellaan ja sovitaan luottamusmiehen kanssa. Selviytymissopimukseen liittyy myös mm. ns. selvityssuunnitelman laatiminen ja ohjaavat määräykset siitä, mistä leikkauksista voidaan ja ei voida sopia.