Työehtosopimusmuutokset
 
                                           
1. Kaupan sopimuskausi ja palkankorotukset
 
Sopimuskausi on kolmivuotinen ja työehtosopimukset ovat voimassa 20.4.2010 – 31.3.2013. Työehtosopimukset ovat kuitenkin irtisanottavissa ilman erityisiä perusteita viimeistään 28.2.2011 tai 29.2.2012, jossa tapauksessa sopimukset päättyisivät 1.4.2011 tai 1.4.2012.
 
Kaikkia kaupan palkkoja niin esimiesten kuin myyjienkin henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2010 alkaen 0,7 %:lla.
 
S-ryhmän, Suomen Lähikaupan ja varasto- ja kuljetusesimiesten palkkoja korotetaan 1.10.2010 alkaen seuraavasti:
 
-          pääkaupunkiseutu     0,3 %
-          I pkl                         0,3 %
-          II pkl                       0,9 %.                                                      
 
Palkkataulukkoja korotetaan palkkaluokittelun kehittämiseksi ja 2. kalleusluokan poistamiseksi  1.10.2010 lukien seuraavasti:
 
-          pääkaupunkiseutu ja 1. kalleusluokka: palkkaluokat B1 ja C1 + 15 euroa
-          2. kalleusluokka: + 15 € sekä lisäksi palkkaluokat B 1 ja C 1 +5 €.
-           
Niiden joiden palkka ei muutu taulukkokorotuksen vuoksi, henkilökohtaista palkkaa korotetaan 1.10.2010 lukien 15€/kk (9 senttiä/h).
 
Lisien yhdenmukaistamiseksi työaikalisiä korotetaan 1.10.2010 lukien seuraavasti:
 
-          varastotyöntekijöiden iltalisä 20 senttiä
-          R-kioskin iltalisä 6 senttiä
-          kioskien iltalisä 5 senttiä.
 
 
Palkankorotuksesta vuoden 2011 osalta sovitaan 28.2.2011 mennessä ja 2012 korotuksista 29.2.2012 mennessä. Palkankorotuksista sovittaessa liittojen yhteinen tavoite on kuntien 2. kalleusluokan poisto sopimuskauden aikana. Esimiesten kohdalla kuntien 2. kalleusluokan poistaminen toteutetaan kaupan mallin mukaan.
 
 
 
2. S-ryhmän esimiehet sisällölliset muutokset
 
 
Sovitut työehtosopimuksen teksti- ja selkomuutokset S-ryhmän kaupan esimiesten työehtosopimukseen toteutetaan 1.5.2010 alkaen.
 
Säännöllinen työaika (6 § 1)
Säännöllistä työaikaa koskevaa määräykseen on tullut selkomuutos. Säännöllinen työaika voidaan kuten ennenkin järjestää seuraavasti:
 
a.    Yhden viikon aikana
              Työaika on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja enintään 37.5 tuntia viikossa.
 
b.  Usean viikon aikana
     Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37.5 tuntiin.
Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa, elleivät työnantaja ja toimihenkilö toisin sovi.
Säännöllinen työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 48 tuntia viikossa, elleivät työnantaja ja toimihenkilö toisin sovi.
 
2. Työviikko alkaa maanantaina kello 00.00, ellei paikallisesti toisin sovita.
 
 
Vuorokausilepo (6 § 5)
Myös vuorokausilepoa koskevaan määräykseen on tehty selkomuutos.
 
Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia (15 §:n mukaisesti) toisin 11 tuntia lyhyemmästä  vuorokausilevosta. Vuorokausilevon tulee olla kuitenkin vähintään 7 tuntia. 
  
  
   
Tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo (6 § 5 ja 6)
 
 Tasoittumisjärjestelmään merkitään:
 
·        tasoittumisjakson pituus
·        kokonaistyöaika sekä
·        jakson alkamis- ja päättymispäivä.
 
  Työvuoroluetteloon merkitään:
 
·        säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen
·        jäljellä olevien viikkojen määrä ja keskimääräinen viikkotyöaika.
 
Toimihenkilö päättää päivittäisen lepoaikansa sijoittumisen.
 
Muun kuin toimihenkilön laatiessa työvuoroluettelon tai työajan tasoittumisjärjestelmän toimihenkilölle varataan tilaisuus esittää mielipiteensä.
 
Työvuoroluetteloa laadittaessa otetaan huomioon työehtosopimuksen määräykset esimiehen oikeudesta poiketa työvuoroluettelosta ja ilta-, lauantai- ja sunnuntaityön tekemisestä.
 
 
Poikkeaminen työvuoroluettelosta
 
Palvelutilanteen tai sijaisuusjärjestelyjen mahdollistaessa toimihenkilö voi poiketa työvuoroluettelosta ja tasoittumisjärjestelmästä säännöllisen työajan tasoittuessa keskimäärin 37,5 tuntiin kuuden viikon pituisen ajanjakson kuluessa. Määräys on entisen sisältöinen, mutta se on kirjoitettu omaksi kohdakseen (6 § 5).
 
 
Ilta-, lauantai- ja sunnuntaityö
 
Ottaen huomioon toimihenkilön toimenkuva tulee ilta-, lauantai- ja sunnuntaityön teettämisen perustua toimipaikan palvelutilanteen ja esimiestyön välttämättömään suoritustarpeeseen. Tämä työehtosopimuksen kohta on entisensisältöinen.
 
Työehtosopimukseen on uutena kohtana lisätty, että toimihenkilö on kuitenkin esimiehenä harkitsemallaan tavalla velvollinen varmistamaan toimipaikkansa toimintaedellytykset myös iltaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin.
 
Niissä toimipaikoissa, joissa yksikön toimintatapa ja henkilöstön määrä välttämättä edellyttävät toimihenkilöiden tekevän myös ilta-, lauantai- ja sunnuntaityötä, työt pyritään järjestämään siten, että ko. työn osuus jää muuta henkilökuntaa vähäisemmäksi (määräys entisen sisältöinen).
 
 
Viikonloppu- ja sunnuntaivapaat
 
Viikonloppu- ja sunnuntaivapaiden vähimmäismäärä määräytyy kaupan työehtosopimuksen mukaan (7 § 3). 
  
  

Tarkistusneuvottelut (10 § 4)
 
Palkan tarkistusneuvotteluja koskevaa määräystä on yksinkertaistettu. Työnantaja ja toimihenkilö käyvät yhdessä lävitse:
 
a. edellisen vuoden myynnin perusteella palkkataulukkoon sijoittumisen,
b. työkohtaisuuslisän maksamisperusteet 
c. työehtosopimuksen 10 §:n 1. kohdan 5. kappaleen mukaiset maksamisperusteet.
 
Tarkistusneuvottelut käydään:
 
a. työsopimusta tehtäessä
b. työsuhteen kestäessä vuosittain huhtikuun loppuun mennessä
c. välittömästi työkohtaisuuslisän maksamisperusteiden oleellisesti
muuttuessa.
 
Parannuksena on lisätty, että tarkistusneuvottelujen jälkeen toimihenkilö saa pyynnöstä kirjallisen selvityksen palkan määräytymisperusteista.
 
 
Puhelinkorvaus
 
10 § 6. kohta, lisäys: Maksettaessa puhelinkorvaus muuna kuin luontoisetuna se on kulukorvaus, jota ei voida sopia osaksi toimihenkilön henkilökohtaista kuukausipalkkaa.
 
 
Huoltamo- ja liikennemyymälänhoitajat
 
Huoltamon- ja liikennemyymälänhoitajiin sovelletaan S-ryhmän kaupan esimiesten työehtosopimuksen mukaisina työehtoina mm. työaikaa ja vapaata koskevia työehtoja.
Työehtosopimuksen määräykset työkohtaisuuslisän maksamisperusteista ja tarkistusneuvotteluista koskevat huoltamon- ja liikennemyymälänhoitajia. Puhelinkorvausmääräys koskee myös huoltamon- ja liikennemyymälänhoitajia.
 
 
Esimiehiin sovellettavat kaupan ratkaisun selkomuutokset
 
Selkomuutoksena on sovittu, että esimiehiin noudatetaan, mitä Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliiton välillä on sovittu selkomuutoksista Kaupan työehtosopimuksen 16,18 ja 19 pykäliin. Muun muassa perhevapaat.
 
 
Työkohtaisuuslisä (allekirjoituspöytäkirja)
 
Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu, että toimihenkilön vastatessa useammasta toimipaikasta sen kerryttämättä varsinaisen toimipaikan myynnin määrää on se erityisvastuu, josta maksetaan 10 §:n 3. kohdan mukainen työkohtaisuuslisä. Työkohtaisuuslisä maksetaan ko. vastuuajalta.
 
 
 
3. Kaupan työehtosopimuksen sisällölliset muutokset
 
Kaupan työehtosopimuksen suurimmat muutokset koskevat työaikaa (6 §) ja vapaita (7 §), jotka on kirjoitettu kokonaan uudestaan ja tekstit ovat samalla lyhentyneet huomattavasti. Samat määräykset koskevat nyt kaikkia ryhmiä (myyjät, varasto, konttori, huolto- ja liikenneasema).
 
 
Työajasta sopiminen (6 § 1)
 
Työajasta sovittaessa on sovittava keskimääräinen vähimmäisviikkotyöaika. Jos viikkotyöaika on ilman perusteltua syytä sovittua työaikaa pidempi, sovitaan se todellista viikkotyöaikaa vastaavaksi (määräys on ennallaan, mutta paikka vaihtunut).
 
Työviikko alkaa maanantaina klo 00.00, ellei paikallisesti muuta sovita (6 § 2). Täsmennetty kellonajalla, myös vuorokausi alkaa aina  klo 00.00 (aiemminkin tulkittu näin).
 
 
 
Työajan järjestäminen (6 § 3)
 
•         1 vkon jakso 
–        Enintään 9 h / vrko tai 37.5 h /vko
–        Paikallisesti sopien max 10 h / vrk. Jos työpaikalla on
luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
 
 
•         Usean viikon jakso
- Työnantaja laatii etukäteen työajan tasoittumisjärjestelmän, jonka
aikana viikkotyöaika tasoittuu enintään 37,5 tuntiin.
- Tasoittumisjakso voi olla enintään 26 viikkoa.
- Säännöllinen työaika ei saa ylittää 9 tuntia vuorokaudessa eikä 48
tuntia viikossa.
- Käytettäessä tasoittumisjärjestelmää voi kolmen viikon jaksossa olla
enintään yhdeksän yli 8 tunnin työpäivää.
- Paikallisesti sopien työaika voi olla max 10 h/vrk. Jos työpaikalla on
luottamusmies, asiasta sovitaan hänen kanssaan.
 
 
Tasoittumisjärjestelmä (6 § 4)
 
 Tasoittumisjärjestelmään merkitään:
 
-         tasoittumisjakson pituus
-         kokonaistyöaika
-         jakson alkamis- ja päättymispäivä.
 
Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava luottamusmiehelle, tai jollei sellaista ole valittu, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Käytettäessä työajan tasoittumisjärjestelmää työnantaja ja luottamusmies selvittävät työaikasuunnittelun lähtökohtia sekä suhteutetun kuukausipalkan käyttömahdollisuuksia.
 
Tasoittumisjärjestelmä on annettava tiedoksi, viimeistään:
 
-         kaksi viikkoa ennen sen alkamista (ennen 1 viikko)
-         kolme viikkoa ennen sen alkamista, jos jakson pituus on yli 8 viikkoa.
 
Tehtyä lisätyötä ei voi vähentää jäljellä olevan tasoittumisjakson tunneista (9 § 1). Lisätyötä on jo annettuun työvuorolistaan sovitut ylimääräiset tunnit osa-aikaisella (ja kokoaikaisella 37,5 ylittävät mutta alle 40 h).
 
 
Työvuoroluettelo (6 § 5)
 
Työvuoroluetteloon on merkittävä:
•         säännöllisen  työajan alkaminen ja päättyminen
•         päivittäiset lepoajat
•         tasoittumisjakson jäljellä oleva viikkojen ja työtuntien määrä sekä keskimääräinen viikkotyöaika.
 
Työvuoroluetteloa laadittaessa on työntekijälle annettava mahdollisuus esittää mielipiteensä.
 
Työvuoroluetteloa laadittaessa vältetään epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja. Alle neljän (4) tunnin työvuoroa ei tule käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä. Työajan sijoittelun ja vapaapäivien tulee vaihdella työntekijöiden kesken (korostettu tasapuolisen kohtelun vaatimus).
 
Työvuoroluettelo on annettava tiedoksi 2 viikkoa ennen työviikon alkamista (ennen 1 viikko) ja 3 viikkoa ennen työviikon alkamista, jos tasoittumisjakso on yli 8 viikkoa.
 
 
Työhönsidonnaisuusaika (6 § 6)
–        Kuten ennenkin
•         9 h (työaika 8 h tai lyhyempi)
•         10 h (työaika yli 8 h)
•         11 h (työaika yli 9 h)
–        Koskee nyt myyjien lisäksi myös huoltamo- ja liikenneasematyöntekijää.
 
 
Liukuva työaika (6 § 7)
–        Kuten ennenkin, säännöllinen vuorokautinen työaika max 11 h
 
 
Vuorokausilepo (6 § 8)
–        Kuten ennenkin; vähintään 11 h, sopien vähintään 7 h,
 
 
Muut työaikamuodot  (6 § 9)
•         Kuten ennekin
 
 
Varallaolo ja hätätyö (6 § 10)
–        Työaikalain mukaan kuten ennenkin
 
Yötyö (6 § 11)
–        Yötyöpöytäkirjan mukaan, kuten ennenkin 
  
  
Vapaat ( 7 §)
 
Vapaita koskevat määräykset on yhdistetty saman 7 pykälän alle.  
 
•         7 § 1 – Vapaapäivät, kuten ennenkin
–        Työaikalain mukaisen vapaapäivän lisäksi yksi vapaapäivä
–        Keskimäärin viisipäiväinen työviikko
–        Konttorissa kiinteä vapaapäivä, jos mahdollista niin lauantai
–        Vapaapäiviä voidaan tasoittumisjärjestelmässä yhdistää yhdenjaksoiseksi vapaaksi
–        Poistettu rajoitus yli 5 peräkkäisestä vapaasta
–        Vapaapäivien välissä voi olla enintään 9 työpäivää
–        Työnantaja ja alle 37,5 tuntia tekevä työntekijä voivat sopia työntekijän halutessa 6-päiväisestä työviikosta.
 
•         7 § 2 – vapaapäivien sijoittelu
•         Viikonloppuvapaa, kuten nyt
–        Kalenterivuodessa vähintään 17 pe-la, la-su tai su-ma yhdistelmää
–        Paikallisesti sopien myös muu päivä
–        Annetaan vastaavassa suhteessa, jos työsuhde ei ole jatkunut koko vuotta
–        Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäivä-järjestelmää: jos sairastuu ja merkitty ao. ajankohtana vapaalle, katsotaan vapaa saaduksi
–        Vuosilomalle sattuvat viikonloppuvapaat lasketaan saaduiksi viikonloppuvapaiksi.
–        Jos työntekijä on osan vuotta pois työstä (sairaus, perhevapaat yms.), annetaan vapaat vastaavassa suhteessa.
•         Sunnuntai, kuten nyt
–        Kalenterivuodessa vähintään 22 työstä vapaata sunnuntaita, voidaan sopia paikallisesti toisin
–        Jos työsuhde ei ole jatkunut kokovuotta, annetaan vastaavassa suhteessa
–        Sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä annettava vapaaksi perustellusta perhesyystä, jos tätä pyydetään ennen työvuoroluettelon laatimista.
–        Sunnuntaivapaat eivät koske huoltamo- ja liikenneasematyöntekijöitä.
 
•         Aattovapaa, pitkälti kuten nyt
–        Vakinaisella työntekijällä kaksi seuraavista on vapaa: pääsiäislauantai, juhannusaatto, jouluaatto, uudenvuoden aatto
–        Konttorityöntekijällä vapaita ovat pääsiäislauantai, juhannusaatto ja jouluaatto
–        Aattovapaat annetaan työsuhteen alkamisvuonna, jos työsuhde on alkanut ennen pääsiäisviikkoa
–        Vuosilomalle sijoittuvat aattovapaat lasketaan saaduiksi aattovapaiksi
–        Poissaolot eivät muuta ennalta laadittua vapaapäiväsuunnitelmaa
–        Aattovapaat voi korvata maksamalla ko. päivinä tehdystä säännöllisestä  työstä 100 %:lla korotettu palkka
–        Aattovapaa ei koske alle 37,5 h tekeviä, ellei paikallisesti toisin sovita. ( Huom, ei koske osa-aikaisia työntekijöitä, mutta kannattaa antaa vapaita mahdollisuuksien mukaan).
 
•         Arkipyhälyhennys, pitkälti kuten nyt
–        Lyhennys 1 työpäivä - 7,5 h
–        Osa-aikaisella lyhennys on sovittu viikkotyöaika/5
•         Rahakorvaus tai palkallinen vapaa
–        Antaminen
•         arkipyhäviikolla
•         kahtena edeltävänä viikkona
•         kahtena seuraavana viikkona
•         tasoittumisjärjestelmässä
–        Konttorityöntekijän työajanlyhennys tasoittumisjärjestelmässä edellyttää paikallista sopimista
•         Lauantain ollessa kiinteä vapaa se on vapaa myös arkipyhäviikolla
 
 
•         Työaikaa lyhentävät
–        Loppiaista lukuunottamatta samat lyhennyspäivät nyt myös konttorissa
–        Lyhentävät aina:
•         Pitkäperjantai
•         Pääsiäismaanantai
•         Helatorstai
•         Juhannuspäivä
–        Lyhentävät, jos sijoittuu ma-pe:
•         Uudenvuodenpäivä
•         Vapunpäivä
•         Itsenäisyyspäivä
•         Jouluaatto
•         Tapaninpäivä
•         Konttorissa myös loppiainen
 
•         Lyhennykset eivät koske, poikkeukset kuten ennenkin:
–        alle kuukauden määräaikaisia työsuhteita
–        työntekijä työskentelee vain välillä 1.6.-15.8. tai 1.12.-31.12.
 
 
 
Kahvitauot 8 § 6
 
Jatkossa on kaksi kahvitaukoa, jos työpäivä on vähintään 6 tuntia (ennen: yli 6 tuntia).
 
 
Sunnuntaityön tekeminen (10 §)
 
Sunnuntaityötä saa teettää vain, jos työsopimuksessa sovittu tai erikseen annettu suostumus. Sunnuntaityön teettämisessä noudatettava tasapuolisuutta. Huomioon ammattitaito, osaaminen ja soveltuvuus.
 
Kuten ennenkin:
–        kaksinkertainen palkka (myös kirkollinen juhlapäivä, itsenäisyys- ja vapunpäivä)
–        sunnuntaityökorvausta laskettaessa työaikalisiä ei oteta huomioon peruspalkassa 
  
  
Tilapäinen siirto, muutoksia (11 § 6)
 
-         Siirrettäessä työntekijä korkeammin palkattuun työhön yhdenjaksoisesti yli kahdeksi viikoksi, maksetaan ko. työn mukaista palkkaa.
-         Tilapäisessä siirrossa ei enää lasketa sen kestoa kalenterivuoden aikana.  
-         Työehtosopimuksesta on poistettu määräys siirron aiheutuessa vuosilomajärjestelyistä ja sen kestäessä yli 4 viikkoa kalenterivuoden aikana maksetaan yli menevältä ajalta kyseisen työn mukaista palkkaa.
-         Siten aina jos työntekijä on siirretty yli kahdeksi viikoksi korkeammin palkattuun työhön, maksetaan ko. työn mukaista palkkaa.
-         (Määräyksen ulottuvuus lienee tällä hetkellä jossain määrin epäselvä)
 
 
Äitiys- ja isyysvapaan palkallisuus
 
Äitiys- tai adoptiovapaalle lähtevälle työntekijälle maksetaan:
a)      3 kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotus tai
b)      3 kuukauden palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain äitiysrahan.
 
Aiemmin vain vaihtoehto a) oli mahdollinen. Vastaavasti isyysvapaalle lähtevälle maksetaan 6 ensimmäiseltä isyysvapaapäivältä palkan ja sairausvakuutuslain isyysrahan erotus tai vastaavalta ajanjaksolta palkka, jolloin työnantaja hakee itselleen sairausvakuutuslain isyysrahan.
 
 
 
4. Majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä ja esimiehiä koskevat työehtosopimukset
 
Kolmevuotinen sopimus 1.4.2010–31.3.2013 tuo toukokuun alussa 0,8 prosentin palkankorotuksen sekä taulukko- että henkilökohtaisiin palkkoihin. Sopimuskauden aikana palkkoja korotetaan myös vuoden 2011 ja 2012 huhtikuun alussa. Nämä korotukset sovitaan vuosittain erikseen. Sopimus on irtisanottavissa poikkeuksellisesti myös sopimuskauden aikana päättymään 31.3.2011 ja 31.3.2012.
Sopimukset sisältävät myös 2. pakkakuntakalleusluokan palkkataulukkojen asteittaisen poistumisen. Lokakuun alussa 2010 lisätään 2. kalleusluokan palkkoihin 1. ja 2. kalleusluokan välisestä erotuksesta 30 prosenttia, 1.10.2011 lisätään 50 prosenttia ja 1.10.2012 siirtyvät kaikki 1. kalleusluokkaan.
Sopimukset sisältävät joukon muutoksia työehtoihin, jotka tulevat voimaan kesäkuun alussa. Muutoksia on muassa osa-aikatyöntekijöiden työaikamääräyksissä, jp-päiväjärjestelmässä, tauoissa, sairaan lapsen hoitamiseen liittyviin määräyksissä sekä työajan lyhentämisessä. Täsmennyksiä ja parannuksia on myös palkkanimikkeistössä.
 
 
Osa-aikatyöntekijän työaika
 
On lisätty jo olemassa oleva mahdollisuus sopia kolmiviikkoisjakson vähimmäistyöajasta. Mikäli tunnit eivät toteudu kolmiviikkoisjaksossa, työnantaja on velvollinen korvaamaan saamatta jääneet tunnit. 
 
 
Vapaapäivien välinen aika
 
Työehtosopimukseen on lisätty mahdollisuus tapauskohtaisesti työntekijän aloitteesta poiketa 7 päivän enimmäisajasta.
 
 
JP-päiväjärjestelmä
 
JP-vapaan ansainnassa työvuoroon rinnastettavaksi on lisätty:
 
- lomaltapaluurahavapaa
- kolmiviikkoisjakson sisällä siirretty X-vapaa
- JP-vapaa. 
 
 
Kahvitauot
 
Vähintään 4 tunnin työpäivässä tulee olla vähintään yksi kahvitauko tai  jollei sitä voida työn järjestelyihin liittyvästä syystä antaa, työntekijällä oikeus nauttia virvokkeita työn lomassa.

===========================================================

Kaupanalan esimiesliitto KEY ry on vuonna 1951 perustettu kaupparyhmittymistä riippumaton kaupan-, majoitus- ja ravitsemisalan esimiesten etujärjestö. KEY:n jäsenmäärä hipoo jo 7000 jäsenen rajaa. Liittoomme kuuluu siis reilusti yli puolet järjestäytymisalojen esimiehistä.

Esimiesliitolla on 12 alueellista ja yksi valtakunnallinen jäsenyhdistys, joiden edustajista koottu hallitus ja vuosittain kokoontuva liittokokous ovat liiton korkeimpia päättäviä elimiä. Eläkkeelle ehtineitä esimiehiä palvelee Kaupan Esimiesveteraanit ry, johon kuuluu noin 1000 jäsentä.